Tervetuloa tutustumaan tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Pihlajamäen asuntoihin ja aikansa näköalakaupungin näkymiin.
Metsäkaupungiksikin kutsuttu Pihlajamäki oli ensimmäisiä aluerakentamiskohteita Suomessa. Se suunniteltiin ja rakennettiin vuosina 1959-1965, ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat 1962. Arkkitehti Olli Kivinen laati alueelle luonnonmuotoja mukailevan asemakaavan, joka jakoi alueen viiteen osaan lähikauppoineen. Rakentaminen jaettiin Hakan ja Saton kesken: Haka rakensi alueen koillisosan, Sato lounaisosan. Hakan arkkitehtien Esko Korhosen ja Sulo Savolaisen suunnittelun lähtökohtana oli maaston muotojen hyväksikäyttö ja luonnonympäristön varjeleminen. Saton arkkitehti Lauri Silvennoisen ote oli monumentaalisempi korostaen matalien pitkien lamellitalojen ja korkeiden tornitalojen vastakohtaisuutta.
Saton puolella sijaitsevat Pihlajamäen tunnuksenakin toimivat 10 korkeaa valkoista tornitaloa, joiden ympärille on sijoitettu horisontaalisena muurina pitkiä matalia lamellitaloja. Silvennoisen arkkitehtuurissa korostuu mustavalkoisuus ja julkisivujen pintajaon suhteet. Rakennuksissa on sovellettu tuolloin uutta elementtitekniikkaa, jonka myötä rakennusten arkkitehtuuri perustuu toistoon ja tyypittämiseen.
Nyt esillä on Vuolukiventien tornitalon kolmannen kerroksen 80 m2 asunto 3h + k sekä lamellitalon ylimmän kerroksen 99,5 m2 asunto 4h+k. Lisäksi on avoinna tornitalon kattoterassi, josta näkyy liki koko Helsinki.
Kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan arvokas 60-luvun Pihlajamäki on nykyään suojeltu asemakaavalla ja se on kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojeluun erikoistuneen DOCOMOMO-järjestön listalla. Pihlajamäessä on Helsingin ensimmäinen arkkitehtuuripolku.
Lue lisää Pihlajamäen kiinnostavasta arkkitehtuurista: https://www.hel.fi/hel2/kanslia/pihlajamaki_arkkitehtuuripolku/
Kuva 1: Mikael Niku / Pihlajamäki-seura
Kuva2: Melina Rantanen
Kuva3: Aaro Artto
