Tervetuloa tutustumaan tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Pihlajamäen asuntoihin ja näköalakaupungin näkymiin.
Metsäkaupungiksikin kutsuttu Pihlajamäki oli ensimmäisiä aluerakentamiskohteita Suomessa. Se suunniteltiin ja rakennettiin vuosina 1959-1965, ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat 1962. Arkkitehti Olli Kivinen laati alueelle luonnonmuotoja mukailevan asemakaavan, joka jakoi alueen viiteen osaan lähikauppoineen. Rakentaminen jaettiin Hakan ja Saton kesken: Haka rakensi alueen koillisosan, Sato lounaisosan. Hakan arkkitehtien Esko Korhosen ja Sulo Savolaisen suunnittelun lähtökohtana oli maaston muotojen hyväksikäyttö ja luonnonympäristön varjeleminen. Saton arkkitehti Lauri Silvennoisen ote oli monumentaalisempi korostaen matalien pitkien lamellitalojen ja korkeiden tornitalojen vastakohtaisuutta.
Terassitalo on Esko Korhosen ja Sulo Savolaisen kehittelemä uniikki taloratkaisu, jossa jyrkässä rinteessä on kaksi kaksikerroksista rivitaloa päällekkäin. Talon alemmissa asunnoissa on oma piha ja ylemmissä koko huoneiston levyinen kattamaton terassi. Asuntojen sisäänkäynti on makuuhuonetasossa, josta alakerran asunnoissa laskeudutaan ja yläkerran asunnoissa noustaan olohuonetasoon. Jokaisessa porrashuoneessa sijaitsevat varastokomerot.
Nyt esittelyssä on yläkerran terassiasunto, jossa on 94,5 m2 ja 5 h + kk. Lisäksi avoinna on Pihlajamäen ensimmäisen talon, Maasälväntien korkean lamellitalon koko talon pituinen kattoterassi, josta näkyy liki koko Helsinki. Molemmat rakennukset ovat Hakan rakennuttamia.
Kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan arvokas 60-luvun Pihlajamäki on nykyään suojeltu asemakaavalla ja se on kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojeluun erikoistuneen DOCOMOMO-järjestön listalla. Pihlajamäessä on Helsingin ensimmäinen arkkitehtuuripolku.
Lue lisää Pihlajamäen kiinnostavasta arkkitehtuurista: https://www.hel.fi/hel2/kanslia/pihlajamaki_arkkitehtuuripolku/
