Tervetuloa tutustumaan tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Pihlajamäen asuntoihin ja näköalakaupungin näkymiin.
Metsäkaupungiksikin kutsuttu Pihlajamäki oli ensimmäisiä aluerakentamiskohteita Suomessa. Se suunniteltiin ja rakennettiin vuosina 1959-1965, ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat 1962. Arkkitehti Olli Kivinen laati alueelle luonnonmuotoja mukailevan asemakaavan, joka jakoi alueen viiteen osaan lähikauppoineen. Rakentaminen jaettiin Hakan ja Saton kesken: Haka rakensi alueen koillisosan, Sato lounaisosan. Hakan arkkitehtien Esko Korhosen ja Sulo Savolaisen suunnittelun lähtökohtana oli maaston muotojen hyväksikäyttö ja luonnonympäristön varjeleminen. Saton arkkitehti Lauri Silvennoisen ote oli monumentaalisempi korostaen matalien pitkien lamellitalojen ja korkeiden tornitalojen vastakohtaisuutta.
Vaikka perheet olivat 60-luvulla suuria, aravasäädökset ja rakennuttaja sanelivat tiukkoja pinta-alatavoitteita, jotka tekivät perheasuntovaltaisen asunto-ohjelman vaikeaksi. Niinpä arkkitehti Esko Korhonen kehitti alueen neljään pitkään U-lamellitaloon tehokkaan ja kompaktin joka talossa ja rapussa toistuvan 67,5 m2 perheasunnon. Asunnoissa voi olla 3 tai 4 asuinhuonetta, sillä yksi makuuhuone on jaettavissa kahteen osaan. Asunnoissa on myös erittäin tilavat parvekkeet, jotka on sijoitettu porraskäytävien ikkunoiden eteen. Parvekkeissa on lisäksi lautaritilöin suojattu pyykinkuivatustila.
Liusketie 16:ssa on esittelyssä kaksi asuntoa, joista toinen on remontoitu 60-luvun ratkaisuja seuraillen, toinen 2000-luvun avoimen tilan henkeen.
Kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoiltaan arvokas 60-luvun Pihlajamäki on nykyään suojeltu asemakaavalla ja se on kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojeluun erikoistuneen DOCOMOMO-järjestön listalla. Pihlajamäessä on Helsingin ensimmäinen arkkitehtuuripolku.
Lue lisää Pihlajamäen kiinnostavasta arkkitehtuurista: https://www.hel.fi/hel2/kanslia/pihlajamaki_arkkitehtuuripolku/
