La 8.5.2021 klo 12 ja 13:30
00610
Kierrokselle osallistuminen vaatii ennakko-ilmoittautumisen. Huom! Kävelykierros ja jonotuslista ovat täynnä. Emme ota vastaan uusia ilmoittautumisia. Teknisten ongelmien vuoksi Puu-Käpylä 100v. -kävelykierroksen striimaus ei onnistu, vaan kierrokselta toimitetaan tallenne myöhemmin katsottavaksi. Kierroksilla noudatetaan voimassaolevia kokoontumisrajoituksia, huolehditaan turvaväleistä sekä suositellaan kasvomaskin käyttöä.
Simo Paavilainen, arkkitehti SAFA; Pekka Heikkinen, arkkitehti SAFA; Pia Kuusiniemi, maisema-arkkitehti MARK; Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK
Käpylän kirkko, Metsolantie 14, 00610 Helsinki
Esteetön pääsy
Teknisten ongelmien vuoksi Puu-Käpylä 100v. -kävelykierroksen striimaus ei onnistu, vaan kierrokselta toimitetaan tallenne myöhemmin katsottavaksi.
Reittiä voit seurata kartalta tästä.
—
Tällä kävelykierroksella tutustutaan Puu-Käpylään vuonna 2020 julkaistun ”Puu-Käpylä 100 vuotta”-kirjan kirjoittajien opastuksella. Puu-Käpylän korttelit kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) ja ne on suojeltu asemakaavalla. Helsingin kaupungin omistamia ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallinnoimia kortteleita on alueella seitsemän. Kortteleita on peruskorjattu kokonaisvaltaisesti sekä rakennusten että pihan osalta viimeisimmän kerran vuodesta 2011 alkaen.
Alueen arkkitehtonisesta ilmeestä 1920-luvulla on vastannut arkkitehti Martti Välikangas. Vaikka Puu-Käpylässä oli kysymys puutarhakaupungista, haki Välikangas ideansa Italiasta ja Suomen vanhoista pikkukaupungeista. Alueen asemakaava on ruutukaava, ja sen talot koostuvat vain muutamasta eri asuntotyypistä. Talot ympäröivät laajoja vihreitä pihoja ja niiden rakenne on yksinkertainen, mutta kekseliäs hirsielementtirakenne. Rakennukset on kytketty pääasiassa kadun varteen, mutta välillä siitä irti muodostaen katulaajentumia ja piha-aukioita. Puu-Käpylän rakentaminen oli esimerkki pyrkimyksestä helpottaa työväestön asuntopulaa ensimmäisen maailmansodan seurauksena. Vaikka asunnot kooltaan ja varusteiltaan muistuttavat lähes hätäasuntoja, toteutti Välikangas tehtävän arkkitehtuurin tasosta tinkimättä.
Piha-alueiden alkuperäinen tarkoitus on ollut hyötyviljelyn mahdollistaminen, ja laajat palsta-alueet hedelmäpuineen ovatkin ominaista kaikille kortteleille. Kortteleiden erityispiirre on kaikille asunnoille osoitettu oma palsta. Muita kortteleille tyypillisiä aiheita ja elementtejä ovat muun muassa kortteleiden reunojen puurivit ja porttipuut, sisäänkäyntien vieressä olevat syreenit, pensasaidanteet ja lehtimajat, sorakäytävät ja piharakenteet kuten aidat ja kivimuurit.
Pihojen peruskorjaussuunnitelmien tavoitteena on ollut ympäristöhistoriallisen arvon, korttelien alkuperäisen tilallisen luonteen ja keskeisimpien maisema-aiheiden vaaliminen ja palauttaminen. Suunnitelmien tavoitteena on ollut myös vanhan puuston säilyttäminen ja kortteleihin 1970-luvulla lisättyjen autopaikkojen sovittaminen osin paremmin alkuperäiseen ilmeeseen sopien.
Puu-Käpylä 100 vuotta – Wooden Käpylä 100 Years (Parus Verus, 2020) on uusi, upeasti kuvitettu tietokirja Puu-Käpylän puutarhakaupunginosan ihaillusta arkkitehtuurista. Asiantuntija-artikkeleiden kirjoittajat ovat Eija Tuomela-Lehti, Aino Niskanen, Simo Paavilainen, Pekka Heikkinen, Pia Kuusiniemi, Emilia Weckman ja Aura Kivilaakso. Kuvituksena on arkistokuvien lisäksi Jussi Tiaisen kirjaa varten ottamia uusia arkkitehtuurivalokuvia.
Katso lisää: https://www.bookm-ark.fi/product/puu-kapyla-100-vuotta-wooden-kapyla-100-years/
