Helsinki Architecture

Musiikkitalon suunnittelusta järjestettiin kaksivaiheinen arkkitehtikilpailu vuosina 1999-2000. Kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto LPR-arkkitehdit. Pääsalin akustiikan suunnittelu tilattiin japanilaiselta Yasuhisa Toyotalta. Keväällä 2011 avautunut rakennus kätkee sisäänsä mm. 1 708 -paikkaisen pääsalin, viisi 140–300-paikkaista pientä konserttisalia ja opetustiloja. Rakennuksen pääkäyttäjiä ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri Sibelius-Akatemia ja Sibelius-Akatemia. Lisäksi Musiikkitalosta löytyvät tilat kahviolle, akatemian kirjastolle, ravintolalle ja…

1920 –luvulla veljekset Toivo ja Jussi Paatela voittivat lääketieteen opetuksen uusista tiloista järjestetyn arkkitehtuurikilpailun Helsingin Kruunuhaassa. Tilaan rakennettiin mm. anatomian teatteri, jossa opiskelijat seurasivat ruumiinavauksia ja muita tutkimuksia. Rakennuksen koristemaalaukset teki Bruno Tukkanen ja aulan kipsirelieffit Gunnar Finne. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1928 ja lääketieteen opetus jatkui siellä aina vuoteen 2001. Vuonna 2010 rakennus peruskorjattiin…

Domus Gaudium vihittiin käyttöön kolmanneksi ylioppilastaloksi 26.11.2008. Talon suojiin on asettunut niin kauppakorkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston) palveluita kuin ylioppilaskunnan piirissä toimivia opiskelijajärjestöjä, joiden toiminta on tärkeä osa monen yliopisto-opiskelijan opiskelijaelämää. Talon latinankielinen nimi, Domus Gaudium, tarkoittaakin osuvasti Ilo- tai Riemu-nimistä taloa. Onpa nimi saanut opiskelijoiden keskuudessa myös väännöksen ”ilotalo”. Myös rakennuksen sisätilat on nimetty ylioppilaskunnan perinteitä…

Suomen kommunistisen puolueen monitoimitaloksi alun perin suunniteltu Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 lähelle Helsingin keskustaa. Rakennuksen punatiilinen, viuhkamainen siipi sisältää tilat monipuoliselle kulttuuritoiminnalle, kuten konsertti- ja teatterisalin. Suorakulmainen kuparijulkisivu pitää sisällään toimistosiiven. Pääsisäänkäynti rakennukseen on näiden kahden siiven välisessä matalassa osassa, johon kuljetaan pienen pihan kautta. Aallon kalusteilla ja valaisimilla sisustettu, yksityiskohdiltaan rikas kulttuuritalo on suojeltu…

Akateeminen kirjakauppa eli Kirjapalatsi sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa samassa korttelissa Alvar Aallon suunnitteleman Rautatalon kanssa. Tontin omistaja Oy Stockmann Ab järjesti 1961-1962 rakennuksen suunnittelusta arkkitehtuurikilpailun, jonka Aalto voitti ehdotuksellaan. Kirjapalatsin keskeinen sisätila, kolmikerroksinen, prismanmuotoisista kattoikkunoista valoa saava keskushalli, vastaa idealtaan Rautatalon marmoripihaa. Lattia ja keskushallia kiertävien ylempien kerrosten kaiteet ovat Carraran marmoria. Osa ylempien kerrosten toimistokäyttöön…

Hakaniemeen Työväentaloksi vuonna 1908 valmistuneen, nykyisin kokouskeskuksena toimivan Paasitornin kortteli rakentuu eri vuosikymmenten arkkitehtuurista. 1900-luvun alun Jugend, 20-luvun klassismi ja 50-luvun modernismi täydentyvät saumattomasti 2010-luvun arkkitehtuurilla. Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnittelema hotelli Scandic Paasi ja kokouskeskuksen laajennus ovat tuoneet koko rakennukselle uuden elämän. Muutostöiden ja uudisrakentamisen kantavana ajatuksena on ollut säilyttää kunkin aikakauden henki. Uuden hotelli Paasitornin…

Playa arkkitehtien tyylikkäissä opiskelija-asunnoissa kelpaa asua! Viikin tiedepuistoon valmistui neljä rakennusta vuonna 2010. Jokaisessa on huoneistoja hieman alle 30, asuntoja on niin perheille, kaveruksille kuin yksin asuvillekin. Persoonallinen tilanjako ja uudenlaiset ratkaisut takaavat valoisat ja avarat näkymät kaikista asunnoista. Kortteli sijoittuu Viikin kaupunkirakenteen reunalle avoimeen peltomaisemaan ja muodostaa tärkeän maamerkin Viikkiin saavuttaessa. Suunnitelmassa on pidetty…

Tove Janssonin käsikirjoittama ja Vivica Bandlerin ohjaama maailman ensimmäinen Muumi-näytelmä Mumintrollet och kometen, sai ensi-iltansa loppuvuodesta 1949 Svenska Teaternissa. Näytelmä pohjautui muutama vuosi aiemmin ilmestyneeseen Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan. Kun näytelmän tekoa suunniteltiin 1948, se sai teatterissa osakseen vastustelua ja viivytystä, koska näytelmää pidettiin outona ja erikoisena. Vivica ja Tove tekivät dramaturgisia korjauksia käsikirjoitukseen, ja…

Narinkkatorille, keskelle kiireisintä Helsinkiä nousi vuonna 2012 suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte, kaunis puinen kappeli. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto K2S. Kappeli on rakennettu hiljaisuuden ja kohtaamisen paikaksi, eikä siellä ei suoriteta lainkaan uskonnollisia seremonioita. Kappelin kokonaispinta‐ala on 352 neliömetriä. Rakennus jakautuu kahteen hyvin eriluonteiseen osaan: sakraalitilaan ja jalustaosaan, jossa sijaitsevat aula ja aputilat. Päätila, korkea kappelisali, kaartuu…

Enso-Gutzeitin pääkonttori valmistui näkyvälle paikalle Helsingin keskustaan vuonna 1962. Pääkonttorin suunnitelussa Aallon tehtävänä oli luoda moderni rakennus, joka olisi harmoniassa ympäristönsä kanssa. Nykyisin Stora Enson pääkonttorina toimiva rakennus on yksi Aallon kiistellyimmistä töistä. Helsingin merellisen siluetin keskeisenä osana toimivan pääkonttorin julkisivu on päällystetty valkoisella Carrara-marmorilla, mikä luo yhtenäisyyttä Katajanokan ja keskustan kaupunkirakenteen välille. Rakennuksessa on…

Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1955 valmistunut Rautatalo on saanut nimensä tiloissa alunperin sijainneen Rautakauppojen keskusjärjestön mukaan. Tuolloin edistyksellisen liikerakennuksen toimistokerrokset rakentuvat valoisan marmoripihan ympärille, johon siivilöityy kattoikkunoiden kautta luonnonvalo. Välimeren arkkitehtuurin vaikutteita omaavan valopihan yhteyteen sijoitettiin myymälätiloja sekä Aalto-kalustein sisustettu kahvila. Rautatalo on edelleen käytössä liikerakennuksena. Rakennus sekä osa sen arvokkaista sisätiloista on suojeltu rakennussuojelulailla.

Tapiolan alueen perinteinen rakentaminen on sijoitettu vapaasti suhteessa luontoon ja rakennettuihin viheralueisiin. Samaa periaatetta noudattaen Tapiola-ryhmän uuden pääkonttorin maanpäällinen massa on jaettu kuuteen kuusikerroksiseen osaan sisäpihojen ja rakennuksen polveilujen avulla. Tapiolassa toistuva julkisivujen vaaleus on vangittu silkkipainettuun lasiin ikkunanauhoissa, kun taas puun käyttö ikkunoissa ja parvekkeiden sekä terassien pinnoissa yhdistää rakennuksen Länsituulentien toisella puolen sijaitsevaan…

Sanomatalo sijaitsee Finlandiapuiston kulttuurikeskittymässä, Nykytaiteen museon Kiasman ja Musiikkitalon naapurissa, Helsingin rautatieaseman kupeessa. Sanoma Media Finlandin toiminnoista talossa sijaitsevat muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Nelonen Media. Sanomatalo on läpikuultava lasiluomus, jonka julkisivuratkaisuihin sekä tilojen toimivuuteen ja käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Runsaalla lasin käytöllä korostetaan talon avoimuutta ja keveyttä. Sanomatalon ensimmäinen ja toinen kerros…

Sandels on ruotsinkielinen kulttuuritalo Töölöntorin laidalla. Sandelsissa toimii nuorisotalo, musiikkiopisto, yläaste ja lukio. Rakennuksen pohjakerroksessa avautuvat laajat nuorten kokoontumis-, kahvila-, oleskelu- ja kulttuuritilat. Ne liittyvät korkeina ja avoimina toriin ja yhdistävät torin talon sisällä tapahtuvan terasoinnin avulla sekä koulun pihaan että pihan alle sijoitettuihin musiikki- ja kerhotiloihin. Piha-alaa säästävän upotetun musiikkisalin katto nousee takaosaltaan porrastettuna…

Otaniemen tutkijahotelli sijaitsee meren rannalla Otaniemen ympäristössä. Tutkijahotellissa on neljässä kerroksessa yhteensä 52 huoneistoa kooltaan n. 30-80 m2 sekä niitä palvelevia yhteis- ja aputiloja. Toiminta-ajatuksena on tarjota Otaniemessä vieraileville ulkomaisille tutkijoille kalustettuja vuokra-asuntoja sekä niihin liittyviä tuki- ja palvelutoimintoja ja helpottaa heidän sopeutumistaan Suomeen. Tutkijahotellissa voi asua korkeintaan puolen vuoden jakson. Huoneistovalikoima käsittää eri kokoisia…

Kalasataman uusi ja nopeasti nouseva kaupunginosa on saanut oman päiväkodin ja koulun. JKMM Arkkitehtien suunnittelemasta värikkäästä ja visuaalisesti kutsuvasta koulusta ei löydy perinteisiä pulpetteja eikä tunkkaisia luokkia. Leikkisä koulurakennus erottuu selvästi ympäristön kivitalokortteleiden keskeltä. Koulusta tehtiin käyttäjilleen kutsuva ja helposti lähestyttävä julkinen rakennus. Tervetuloa tutustumaan moderniin opetusympäristöön, joka kannustaa kokeilemaan, viihtymään ja oppimaan tilaratkaisujen avulla.

Tove Janssonin isä Viktor Jansson (1887-1958) kuuluu huomattaviin 1900-luvun alkupuolen suomalaisiin kuvanveistäjin. Vuoden 1918 sisällissotaan Jansson osallistui valkoisten puolella. Sodan jälkeen voittanut osapuoli alkoi nopeasti pystyttää sankaripatsaita, ja Viktor Jansson sai tehtäväkseen niistä monia. Tampereen ja Lahden vapaudenpatsaat kuuluvatkin hänen tuotantonsa huomattavimpiin töihin. Viktor Janssonin lempiaiheita olivat allegoriset, alastomat ja eroottissävyiset naishahmot sekä pienikokoiset, humorististiset…

Opinmäki on Espoon historian suurin kouluhanke ja Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepään ensimmäinen toteutettu työ. Suunnitelma perustuu avoimen suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Mäkin opin” vuodelta 2011. Opinmäessä on tilat suomenkieliselle peruskoululle, Espoon kansainväliselle koululle, varhaiskasvatukselle, liikuntapalveluille, kaupunginkirjastolle ja nuorisopalveluille. Opinmäki toimii Suurpellon asukkaiden kokoontumispaikkana ja alueellisten urheilu- ja yleisötapahtumien näyttämönä.

Pauligin kahvinpaahtimo Vuosaaressa paahtaa kahvia runsaat 40 miljoonaa kiloa eli yli sata miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Yhdessä paahtimessa kahvia paahtuu 5000 kiloa tunnissa. Neljä robottia pakkaa kahvia 130 paketin minuuttivauhdilla. Uusi paahtimo on yksi viimeiaikojen suurimpia yksityisen teollisuuden tehdashankkeita Helsingissä. Uudessa paahtimossa sijaitsevat mm. toimisto-, tuotanto- ja tuotekehtitystilat. Tilojen avoin lomittuminen edistää henkilökunnan keskinäistä samanarvoisuutta ja…

Arkkitehtuurikilpailun vuonna 2007 ”Mato Matala” –nimellä voittanut hauska Saunalahden lastentalo kiemurtelee läpi kallioisen maaston Espoossa. JKMM arkkitehtien suunnittelemassa, kesäkuussa 2011 valmistuneessa kaksikerroksisessa rakennuksessa toimivat päiväkoti ja neuvola, joita kadun puolelta suojaa poimuileva, muurattu julkisivu. Pihan puolelta rakennus avautuu puisena kohti Kummelivuoren rinnettä jättäen mukavan leikkipihan suojaisaan katveeseen rakennuksen ja rinteen väliin. Sisällä kartion malliset yläikkunat…

Lauttasaaren Merenkulkijanrannan veistokselliset talot myötäilevät rantaan laskeutuvia kallioita melkein kuin ne olisivat luonnon siihen suunnittelemia. Pilarien varassa meren päälle ulottuvien asuntojen suunnittelussa keskeistä oli Lauttasaaren itärannan satamahengen jatkaminen ja rakennusten sijoittaminen siten, että mahdollisimman monesta asunnosta saataisiin merinäköala ja samalla hyvä suuntaus aurinkoon nähden. Merenkulkijanrannan kortteli edustaa uudenlaista merellistä kaupunkiasumista Helsingissä. Rakennuskokonaisuus muodostaa kampamaisen sommitelman,…

Päiväkodin ja koulun käsittävä korttelitalo on Viikinmäen uuden asuinalueen ainoa julkinen rakennus. Rakennus saa hahmonsa lukuisien toiminnallisten vaatimusten sijoittamisesta tontin haastaviin, yli 15m korkeuseroihin. Rakennuksen sijoitus tontille mahdollistaa luontoarvoltaan merkittävien tontin osien säilyttämisen osana koulun ja päiväkodin yhteistä piha-aluetta. Harjannetien suuntaan rakennus näyttäytyy muurimaisena ja kompaktina kivirakennuksena. Lasten pihojen suuntaan rakennuksen mittakaava on intiimimpi, ja…

Vuonna 1935 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Munkkiniemestä lähes luonnonvaraisesta ympäristöstä ja alkoivat suunnitella itselleen kotia. Talossa on jo nähtävissä viitteitä uudesta Aallosta, romanttisesta funktionalistista. Riihitien talo ennakoi paria vuotta nuorempaa Villa Maireaa, ylellistä residenssiä, jossa Aallon luovuus pääsi puhkeamaan täyteen kukoistukseensa. Mutta toisin kuin Villa Mairea, on Riihitien talo arkkitehtipariskunnan itselleen suunnittelema kodikas…

Toisen maailmansodan jälkeen vallitsi pula tarvikkeista ja ammattitaitoisista rakentajista, ja toisaalta arkkitehtuurin kuvasto oli niukkaa. Se näkyi pommitusvaurioiden korjauksissa koristeellisten ja monimuotoisten aiheiden katoamisina. Satamakadun talossa pieniruutuiset ikkunat korvattiin funktionalistisen ajankohdan mukaisilla, ja toisen kerroksen ikkuna-aukot muutettiin kaariholvatuista suorakulmaisiksi. Julkisivusta katosivat listat ja pintakäsittelyn erot. Kerroksen lisäyksen myötä katto menetti koristeelliset kattolyhtynsä.

”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa toimistossa. Oli siis välttämätöntä rakentaa erikoinen ateljeeritalo”, perusteli Alvar Aalto uuden toimistorakennuksensa muotoa vuonna 1955. Ateljee kuuluu Aallon 50-luvun rakennusten parhaimmistoon. Rakennuksen muurimainen massa kätkee sisäpihaansa amfiteatterimaisen puutarhan. Sen liuskekiviaskelmilla toimiston väki saattoi istuskella, kuunnella esitelmiä tai katsella valkoiseen muuriin heijastettuja diaesityksiä. Toisessa kerroksessa on kapearunkoinen piirustussali, jossa luonnonvalo kiertää…

Elokuussa 2016 valmistui Auroran koulu-, päiväkoti- ja neuvolarakennus Lippajärventien varrella olleen vanhan puretun koulun tontille Träskändan historialliseen puistomiljööseen. Vaikka uusi rakennuskokonaisuus on huomattavasti vanhaa koulua suurempi, arkkitehdit halusivat säilyttää tontilla olevat upeat vanhat tammet ja liittää uuden koulun osaksi puiston kokonaisuutta. Auroran koulu on lähes nollaenergiataloksi rakennettu matalaenergiarakentamisen pilottihanke ja Espoon kaupungin energiatehokkain suuri julkinen…

Palomuureihin tehtiin useimmiten vain muutama toisarvoisen tilan ikkuna, sillä ne saattoivat joutua naapuritalon seinän peittämiksi. Ikkunat tehtiin palon leviämistä ehkäisevistä lasitiilistä muuraamalla. Vyökadun Wellamo-talon palomuuri on jäänyt näkyväksi, ja siihen on lisätty ikkunoita ja parvekkeita 1980-luvulta alkaen. Kun viereinen vankila muuttui hotelliksi 2007, osa sen piha-alueesta muodostettiin julkiseksi Linnanpuistoksi. Palomuuri muuttui silloin luonteeltaan entistä enemmän…

Tuomarilan päiväkodissa ovat lapset ja lasten toiminta pääosassa. Päiväkodissa on tilat viidelle ryhmälle. Rakennus sijoittuu tontin luoteisreunaan rinteeseen siten että kaikilta kotialueilta on suora käynti pihalle. Arkkitehtuurin keskeisimmät tavoitteet ovat olleet lasten mittakaavan huomioiminen, tunnistettavuus sekä päiväkodin yhteisöllisyyden korostaminen. Värikäs Tuomarilan päiväkoti on noteerattu laajasti myös ulkomaisessa designmediassa.

Katajanokan toiseksi vanhin kerrostalo oli alunperin palatsimainen uusrenessanssitalo. Matalat sivurakennukset rakennettiin heti talon pääosan jälkeen ja purettiin korotuksen ja laajennuksen yhteydessä. Talon pääosasta hyödynnettiin runko, mutta julkisivun ikkuna-aukotus uusittiin täysin. Arkkitehdit, Lars Sonck eturintamassa, luopuivat 1910-luvun alkuun mennessä vapautuneista ja romanttisista julkisivuista. Tilalle tuli raskassoutuinen monumentaalisuus, joka oli monessa mielessä modernin jugendin vastakohta. Valokuvassa 1880-…

Suomalainen koulu – ja päiväkotirakentaminen on saanut viime vuosina paljon kansainvälistä huomiota. Hauska Tillinmäen päiväkoti on esimerkki nopeasti kasvavan kaupungin uusista palvelurakennuksista, jotka luovat arkkitehtuurillaan uusille asuinalueille ilmettä ja identiteettiä. Tänä vuonna valmistuneessa päiväkodissa on viisi lapsiryhmää. Ulkopuolelta rakennus on mäntyä ja sinkkipeltiä.

Tervetuloa tutustumaan keväällä 2016 valmistuneeseen Viikin nuorisotaloon. JKMM Arkkitehtien suunnittelema nuorisotalo on kauan odotettu tila, jonka sisustuksen suunnitteluun nuoret itse pääsivät osallistumaan. Viime keväänä valmistunut nuorisotalo on osa Viikin palvelukeskuksen kokonaisuutta, jonka suunnittelemiseksi järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun JKMM Arkkitehdit voittivat vuonna 2001. Viikin kirkko ja vanhusten palvelutalo valmistuivat jo aiemmin, ja nuorisotalo on viimeinen osa kokonaisuutta. Linjakas…

Katajanokan vanhin osa kaavoitettiin 1800-luvun lopulla ruutukaavaperiaatteella, mutta saaren muodosta johtuen katuverkostojen suuntien liitoskohtiin muodostui muutamia teräväkulmaisia tontteja. Purjekadun rajaama, kahdesta tontista yhdistetty kokonaisuus muodosti oman korttelinsa. Umpikorttelissa terävän kulman asunnot olisivat muodostuneet ongelmallisiksi, joten korttelin pihat avattiin molemmille kaduille. Kortteli raunioitui kärkeä lukuun ottamatta jatkosodan pommituksissa 1944.

Roihuvuoren ala-aste on yksi arkkitehti Aarno Ruusuvuoren päätöistä. Suorakaiteen muotoinen rakennus muodostaa vaikuttavan kontrastin ympäröivän kallioluonnon kanssa. Sisätiloissa karun kauniin maalaamattoman betonin kontrastina ovat taitelija Anitra Lucanderin suunnittelemat taideteokset ja väripinnat. Rakennuksen sydämenä on ruokasali, jonka ympärille opetustilat ryhmittyvät kahdessa kerroksessa. Luokat avautuvat ympäristöön lasisen ulkoseinän kautta. Keskiosa puolestaan saa luonnonvaloa lukuisista kattoikkunoista. Nyt koulu…

Saunalahden koulu on opetuksen, kulttuurin ja harrastamisen monitoimitalo, jossa toimii 750 oppilaan yhtenäinen peruskoulu, nuorisotila ja kirjasto. Rakennus avaa koulun toiminnan aktiiviseksi osaksi alueen asukkaiden arkiympäristöä. Rakennuksen eri osat on koottu yhtenäisen, maastoa myötäilevän kuparikaton alle. Suojaisat pihapoukamat lähiliikuntapaikkoineen ovat koulun lisäksi myös asukkaiden käytössä. Koulun sydämessä on komea ruokailusali, joka avautuu alueen tulevalle keskustorille.…

Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli tämän komean rakennuksen, joka valmistuessaan v. 1833 sai nimekseen Hotelli Seurahuone. Se oli kaupungin ehdottomasti komein edustustila ja myös majoitustilat olivat kaupungin hienoimmat. Se toimi omana aikanaan eräänlaisena monitoimitilana, jossa kokoonnuttiin ja juhlittiin. Hotelli Seurahuone siirtyi viime vuosisadan alkupuolelle uusiin tiloihin ja monien vaiheiden jälkeen talosta tuli Kaupungintalo ja tilat…

Mårtensbron koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu 2009. Kilpailun voitti Playa Arkkitehtien ehdotus ”byysat”. Kilpailuehdotuksen nimimerkin mukaisesti pohjamuodoltaan housujen muotoinen rakennus on sijoitettu tontille mahdollisimman paljon olemassa olevia maastonmuotoja hyväksikäyttäen. Näin syntyvät luontevat sisäänkäynnit rakennuksen eri osiin niin urheilupuiston tasolta kuin kerrosta korkeammalta piha- ja pääsisäänkäyntitasolta. Korkein kolmikerroksinen osa on veistoksellinen massa länteen ja…

Herttoniemen teollisuusalueella sijaitsevassa Marimekko-talossa toimivat kangaspainon lisäksi Marimekon pääkonttori, malliompelimo ja kaksi myymälää. Helsingin kangaspainossa painetaan noin 1,5 miljoonaa metriä kangasta vuodessa. Kangaspaino valmistui ensiksi, kahdessa vaiheessa vuosina 1973 ja 1979. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Erkki Kairamo ja Reijo Lahtinen. Taloa laajennettiin vuonna 1983, jolloin myös pääkonttori ja ompelimo muuttivat Herttoniemeen. Laajennusosan on suunnitellut arkkitehti Ilkka…

Kesällä 2010 valmistunut 770 oppilaan Kirkkojärven koulu edustaa maamme uusinta, erinomaista koulurakentamista. Suomalainen kouluarkkitehtuuri on noussut myös maailmalla designmedian huomion ja kiinnostuksen kohteeksi, eikä syyttä. Kirkkojärven koulussa koko koulun arkkitehtuuri huomioi ympäröivää vehreää maastoa, ja Espoonjokilaakson maisemalla on olennainen vaikutus koulun sisätilojen tunnelmaan. Rakennuksen sisätilat on jäsennelty pienen kaupungin tapaan, luoden innostavan ja joustavan toimintaympäristön…