Helsinki Architecture

Teurastamon punatiilinen kokonaisuus on rakennettu vuonna 1933 alun perin Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen tarpeisiin. Viimeinen teurastus suoritettiin vuonna 1992. Sen jälkeen tiloissa on toiminut lihanleikkaamoita, leipomoita ja muita elintarvike- ja kukka-alan yrityksiä. Ympärille rakentuvan kaupunginosan vuoksi arvokkaat teurastamorakennukset haluttiin avata kaupunkilaisten käyttöön. Teurastamon suojellut rakennukset ovat erityisiä juuri historiansa vuoksi ja erottuvat rouheudellaan vasta rakenteilla olevan…

Sähkötalo suunniteltiin Helsingin Energian toimitaloksi Kamppiin, Helsingin keskustaan. Vuonna 1973 käyttöön otetun rakennuksen sijainti perustuu Alvar Aallon keskustasuunnitelmaan vuodelta 1961. Aalto suunnitteli Sähkötalon saumattomaksi osaksi tontilla sijaitsevaa sähköasemaa, joka rakennettiin jo vuonna 1939. Uudisosa on yhdistetty vanhaan sähköasemaan hienovaraisesti ja taitavasti. Rakennuksen pohjaratkaisu on umpikortteli. Tilat jakautuvat kymmeneen kerrokseen. Ylimmän kerroksen ravintolan terassilta avautuu näkymä…

Kalasatamassa sijaitseva Kipparintalo on 14 kehitysvammaisen nuoren koti keskellä uutta Helsinkiä. Kipparintalo on osa korttelikokonaisuutta, jossa keskeinen yhteispiha on kaikkien alueen asukkaiden käytössä. Tavoitteena on luoda hyvää ja tasavertaista ympäristöä kaikille. Kipparintalon vahvuus on sen sijainti. Palvelut ovat helposti saavutettavissa, tapahtumat lähellä ja julkisenliikenteen yhteydet loistavat. Myös luonto ja meri ovat läsnä, Mustikkamaan ulkoilupuistoon on…

Temppeliaukion kirkko Töölössä on yksi koko Suomen suosituimmista arkkitehtuurinähtävyyksistä. Kirkon suunnittelusta järjestettiin yhteensä kolme arkkitehtuurikilpailua, joista viimeisen voittivat arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen. Suunnitelmaa vastustettiin, mutta siitä huolimatta kirkko rakennettiin ja se vihittiin käyttöön vuonna 1969. Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotuksessa aukion kallioluonne on säilytetty tekemällä kirkko itse kalliosta. Salin sisäseinät ovat rosoista kalliota ja…

Kantakaupungin pihoille tunnusomaiset matalat piharakennukset ovat muistumia kiinteistöjen huollon muuttuneista käytännöistä. Piharakennuksiin sijoitettiin alun perin kuivakäymälöitä, vaunuvajoja, polttopuuvarastoja, saunoja, pesutupia ja talonmiehen asuntoja. ”Tuki” oli alun perin työväen asunto-osakeyhtiö.

Tila tai rakennus voi olla pyhä myös uskonnosta riippumatta. Vuosisataisen perinteen mukaisesti kaukana kotoaan olevat merimiehet voivat mennä rauhoittumaan sataman yhteydessä toimivaan merimieskirkkoon. Vuosaaren satamassa arkkitehti Pentti Kareojan suunnitteleman merimieskeskuksen pehmeä, luontoa mukaileva muotokieli erottaa sen ympäröivästä, karusta satamamiljööstä. Tärkeää suunnittelussa on ollut myös se, että tila kunnioittaa kaikkia uskontoja ja kulttuureja. Keskuksessa toimii nettikahvila,…

Kantakaupungin pihoja on täydennetty vihreiksi keitaiksi, mutta vain harvoissa on onnistuttu säilyttämään pihoilla luonteva urbaani henki. Luotsikadun ja Laivastokadun rajaama kiilamainen pihatila on viherretty luontevasti syreeneillä ja villiviinillä, ja käytetyt pintamateriaalit ovat ajattomia. Pihan keskiosaa hallitsee Laivastokatu 14:n pihasiiven pääty, jonka porrastus on hyödynnetty kattoterassina ja palomuuri köynnösseinänä.

Katajanokan vankilamuurin kupeeseen rakennettiin kaksikerroksinen talo vankilan virkamiesten ja johtajan asuintaloksi. Sodan jälkeen sitä korotettiin kerroksella vankityönä. Kun vankila muutettiin hotelliksi, talo saneerattiin ullakkokerroksella korotettuna vuokra-asuintaloksi. Talon viereinen alue muutettiin samalla julkiseksi puistoksi. Vaatimaton ja pieni talo kasvoi näin historian värittämäksi pienkerrostaloksi.

Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo valmistui Helsingin keskustaan vuonna 1971 ja sen lisärakennus vuonna 1975. Rakennuksen sijainti perustuu Aallon 1960-luvulla tekemiin Helsingin keskustasuunnitelmiin. Keskeinen elementti Finlandia-talon arkkitehtuurissa on tornimainen osa, jossa on vino katto. Tavoitteena oli jättää tyhjä kaiuntatila konserttisalin yläpuolelle hyvän akustiikan takaamiseksi. Kongressisiiven aaltomainen muoto antaa rakennukselle voimakkaan identiteetin. Rakennus noudattelee maaston muotoja ja…

Vivahteikkaan monumentaalinen Kansaneläkelaitoksen pääkonttori edustaa Aallon arkkitehtuurin toimistorakennusten parhaimmistoa. Pääsisäänkäynti on Mannerheimintietä kohti, vastakkaisella puolella porrastettu pihajulkisivu avautuu puiston suuntaan. Katuliikenteen häiriöiltä suojatun, puutarhamaisen pienoistorin ympärille kiertyvien työtilojen rakennusmassa on jaettu pienempiin osiin keventäen suuren toimistorakennuksen vaikutelmaa. Sisustus suunniteltiin alusta asti valaisimia ja tekstiilejä myöten osaksi arkkitehtonista kokonaisuutta ja huolella valittujen materiaalien vaihtelut sisätiloissa avaavat…

Kaisa-kirjasto on merkittävä uusi julkinen rakennus Helsingin keskustassa. Rakennuksen 26 500 neliötä tarjoavat uuden kodin Helsingin yliopiston kirjaston yli 1,5 miljoonalle niteelle sekä tiloja palveluille. Kirjaston suunnittelusta järjestettiin vuonna 2007 arkkitehtuurikilpailu, jonka voittivat Anttinen Oiva arkkitehdit. Voittajaehdotuksen mukaan toteutettu rakennus on Kaisaniemen uusi maamerkki. Kaarimaiset avaukset tuovat ruutumaiseen tiilijulkisivuun vaihtelua. Niiden ansiosta rakennuksella on vahva…

Katajanokan kortteleiden teräväkärkisillä tonteilla pihan järjestäminen on johtanut aukkoihin suljetussa korttelimuurissa. Luotsikadun ja Satamakadun kulmatalon matala piharakennus muodostaa pienen piha-alueen kiilamaisen kärjen. Pihasyvennys paljastaa viereisen talon palomuurin, joka on käsitelty julkisivun tapaan. Satamakatu 7:n kulmatalo oli arkkitehtuuritoimisto Gesellius, Lindgren, Saarisen ensimmäinen toimeksianto ja toteutettu työ. Se perustuu arkkitehtuurikilpailussa toisen palkinnon saaneeseen ehdotukseen. Myös voittanut työ…

Asuinkortteleiden piharakennuksiin sijoitettiin 1900-luvun alkuun asti myös pienteollisuutta ja käsityöläisten verstaita. Kruunuvuorenkadun luhtikäytävällisen pihatalon vinssipuomit säilytettiin, kun tilat muutettiin asuin- ja toimistokäyttöön 1990-luvulla.

Punatiilinen Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkon nimi tulee slaavinkielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee ’kuolonuneen nukkumista’. Katedraali onkin pyhitetty Neitsyt Marian poisnukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa 15. elokuuta. Kyseinen päivä on samalla Uspenskin katedraalin praasniekka- eli temppelijuhlapäivä. Kirkko on rakennettu Katajanokan kallioiselle kukkulalle ja siunattu käyttöönsä vuonna 1868. Uspenskin…

”Moderni ja valoisa, eri työvaiheisiin räätälöidyt tilaratkaisut helpottavat työskentelyä.” Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen noussut Alma Median rakennus on kirvoittanut työntekijöissä ja vierailijoissa paljon kehuja. Alma-talo valmistui ensimmäisenä Töölönlahden alueen uusista toimistorakennuksista. Alma Medialla on talossa käytettävissään monipuoliset tilat median ja sähköisten palveluiden tekemiseen. Rakennuksessa työskentelee 500 työntekijää. Uusien toimitilojen ratkaisut tukevat konkreettisesti yhteistyötä eri medioiden välillä.…

Avanto arkkitehtien suunnittelema viehättävä Pyhän Laurin kappeli Vantaalla vihittiin käyttöön syksyllä 2010. Rakennus sijaitsee ainutlaatuisessa ympäristössä: vieressä on Pyhän Laurin keskiaikainen kivikirkko ja pappilan pihapiiri. Kappeli on sovitettu historialliseen miljööseen jakamalla rakennus pienempiin osiin. Kupariset salitilat sijaitsevat erikseen massiivitiilimuurien suojassa. Muureja reunustava ylävalo johdattaa kulkua tilasta toiseen. Arkkitehtuurin keinoin tuetaan surevia omaisia: siirtyminen tapahtuu aina…

Helsingin kaupungintalon suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Se rakennettiin alunperin Hotelli Seurahuoneeksi, joka toimi kaupungin huvielämän keskuksena. Rakennuksessa järjestettiin teatteriesityksiä, konsertteja ja mm. Suomen ensimmäinen elokuvanäytös. Vuonna 1833 valmistunut rakennus muutettiin kaupungintaloksi 1913. Kaupungintalon sisätilat rakennettiin lähes kokonaan uusiksi 60-luvulla arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan. Entisellään säilyivät ainoastaan julkisivu, juhlasali sekä sisääntuloaulan pylväikkö. Myöhemmin rakennusta…

Katajanokan näkyvimmän kerrostalon korkeus olisi ollut skandaali jo sallituissa rajoissakin. Arkkitehti Sigurd Frosterus, tontin puolikkaan ostaneen yhtiön käytännössä ainoa osakas, sai hyväksytyksi neljän – kuuden metrin ylityksen. ”Frosteruksen katedraali” myös rakennettiin kiinni ”Dementieffin kiwimuurin” arvokkaaseen päätyjulkisivuun. Punatiilisen Uspenskin katedraalin kanssa kilpailevaa valkoista taloa on pidetty 1920-luvulla vallinneen venäläisvastaisuuden ilmentymämänä. Talon skandaalimainetta on lisännyt sen eteläiseen,…

Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun päärakennus Töölössä on yksi Suomen jälleenrakennusajan arkkitehtuurin hienoimmista taidonnäytteistä. Vuonna 1950 valmistunut, Woldemar Baeckman ja Hugo Harmian suunnittelema päärakennus on merkitty suojelukohteeksi kansainvälisen modernin arkkitehtuurin Docomomo-järjestön rekisteriin. Valmistuessaan sodan jälkeiseen Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta, rakennus oli monien toiveiden täyttymys. Innostunut yhteishenki, taloudellinen järjestelykyky ja nokkeluus synnyttivät laadukkaan rakennuksen jonka suunnittelusta ja sisustuksesta…

Kulttuurisauna on ensimmäinen uusi yleinen sauna Helsingissä yli puoleen vuosisataan. Merihakaan nousseeseen saunaan mahtuu kerrallaan noin 40 saunojaa ja sisäpihalta pääsee pulahtamaan myös uimaan. Kulttuurisauna on rakennettu merenrantatontille, joka oli 1970-luvulla kaavoitettu kahvilakäyttöön mutta jäänyt aiemmin rakentamatta. Saunarakennuksessa on energiatehokas, kertalämmitteinen puupelleteillä lämpiävä kiuas, kaksi löylyhuonetta, kahvila, kabinetti ja toimisto. Vajaan 300 neliön yksikerroksinen rakennus…

Olarinluoman vastaanottokoti on espoolaisia pitkäaikaisasunnottomia palveleva yksikkö. Yksikkö muodostuu 1991 rakennetusta vastaanottokodista sekä 2002 ja 2011 rakennetuista asumisyksiköistä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu 1937 rakennettu vanha suojeltu huvilarakennus joka toimii monikäyttötilana sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Kyseessä on ainoa Espoon kaupungin yksikkö, joka palvelee myös päihtyneitä asiakkaita. Pääosa asukkaista onkin päihdeongelmaisia. Vastaanottokoti on auki ympäri vuorokauden palvellen kaikkia…

Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan. Stadionin rakennustyöt aloitettiin 1934 ja rakennus vihittiin käyttöön 12.6.1938. Valmistumisensa jälkeen stadion on kokenut kahdeksan eri suurta rakennusvaihetta. Merkittävin rakennusvaihe oli koko Olympiastadionin peruskorjaus vuosina 1990-94. Helsingin Olympiastadionin historian merkittävin tapahtuma on ollut XV Olympiadin…

Bellonan eteläsivu on neljän metrin päässä tontin rajasta, ja talo erottuu katukuvassa itsenäisenä kappaleena. Eteläsivu on palomuurin sijaan ikkunaseinä. Kaikki asunnot ovat läpi talon ulottuvia, ja etelään suuntautuvia ikkunoita on mahdollisimman paljon. Bellonassa ikkunoiden määrät ja koot ovat muutenkin harvinaisen anteliaat.

Alvar Aalto voitti Espoon Otaniemeen sijoittuvan teknillisen korkeakoulun suunnittelukilpailun vuonna 1949. Päärakennuksen lisäksi tälle kampukselle suunniteltiin Aallon toimistossa useita muitakin rakennuksia. Päärakennus suunniteltiin vuosina 1953-55. Teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1964 ja päärakennus vihittiin käyttöön vuonna 1966. Se rakennettiin vanhan Otnäsin kartanon paikalle. Päärakennuksen korkealle kohoavasta, portaittain nousevasta auditoriosta tuli kampuksen kiintopiste.…

Katajanokan Tulli- ja Pakkahuoneen varastotila on Helsingin vaikuttavimpia sisätiloja. Arkkitehti Gustaf Nyströmin piirtämä rakennus valmistui 1901. Se edustaa tyyliltään uusrenesanssia ja tuomittiin valmistuessaan vanhanaikaiseksi. Arkkitehti Nyströmin kehittynyttä rakennesuunnittelua on kuitenkin aina myös ihailtu ja se näkyy Tulli- ja Pakkahuoneen monissa kattorakenteiden yksityiskohdissa. Vuonna 1974 sulkeutuivat Katajanokalla Tulli- ja Pakkahuoneen varaston ovet.

Haukilahden vesitorni on ollut Etelä-Espoon maamerkki jo yli 40-vuotta. Arkkitehti Erkko Virkkusen ja diplomi-insinööri Ilmari Hyppösen suunnittelema vesitorni on rakennusteknisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti ainutkertainen. Ikonisen maamerkin laatu perustuu teräsbetonin monoliittisuuteen ja konstruktiivisuuteen. Betonilla on myös muisti: materiaali muistaa muottinsa jokaisen yksityiskohdan. Arkkitehtuuri, insinööri- ja rakennustyö ovat olleet rohkeita ja kertovat yhä todistusvoimaisesti suunnittelijoiden ja rakentajien…

Jatkosodan lopulla Helsinki oli ränsistyneessä kunnossa ja monet kulttuuritilat olivat joutuneet hunningolle. Tässä talossa ylimmäisessä kerroksessa sijaitsi ateljee, jossa ennen sotaa oli työskennellyt Hjalmar ”Hageli” Hagelstam, joka kuitenkin menehtyi sodassa. Tove perhetuttuna sai mahdollisuuden ostaa ateljeen. Alkuun se oli niin kurjassa kunnossa, että siellä pystyi työskentelemään vain turkki päällä. Vuosien varrella siitä kuitenkin remontoitiin sekä…

Unioninkadun varrella sijaitseva Helsingin yliopiston päärakennus muodostaa Kansalliskirjaston kanssa olennaisen osan C.L. Engelin 1800-luvun alkupuoliskolla suunnittelemaa empirekeskustaa Senaatintorilla. Yliopisto päätettiin siirtää Helsinkiin Turun palon jälkeen 1827 ja nimetä Aleksanteri I:n mukaan uudelleen Keisarilliseksi Aleksanterin-Yliopistoksi. Engel laati aluksi kaksi erilaista luonnosta, joista toisessa oli puolipyöreä sali ja toisessa nelikulmainen. Puolipyöreä vaihtoehto miellytti komiteaa enemmän ja tammikuussa…

Kun arkkitehti Theodor Höjerin suunnittelema Ateneum-rakennus valmistui vuonna 1887, suomalaisen kulttuurielämän suururakka oli ohi, ja kansakunta sai vihdoin oman yhteisen taiteiden talonsa. Alkujaan rakennuksessa sijaitsivat Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja piirustuskoulu sekä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen kokoelmat toimistoineen ja taideteollisuusalan oppilaitos. Vuonna 1933 Tove Jansson palasi Tukholmasta ja jatkoi opintojaan Ateneumissa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskolun taidemaalariluokalla. Hän opiskeli William…

Luontokeskus Haltia kokoaa Suomen luonnon yhden katon alle, tuoden luontokokemuksen iholle rakennuksen, tilojen ja näyttelyiden kautta. Haltian rakennus on kalevalaisen taruston inspiroima. Siinä kohtaavat villi luonto ja ihminen, rauhallisesti ja sopusoinnussa keskenään. Haltia aloitti puurakentamisessa uuden aikakauden, sillä se on pitkään aikaan ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus. Ympäristö on otettu huomioon niin Haltian tiloissa…

Rakennuspaikka Suomen vilkkaimman liikenneväylän tuntumassa lienee maan näkyvimpiä. Se on myös osa pääkaupungin merijulkisivua. Rinnallaan voimalaitos, satama, viinatehdas – vanhan tiilisen teollisuusmiljöön suuripiirteinen ja karhea ”tekemisen meininki” sopi kohteen suunnittelleelle arkkitehti Tuomo Siitoselle osviitaksi myös nykypäivän työmiljööseen. Se muodosti inspiroivan ajallisen kerrostuman joka puuttuu uusista ”Business Parkeista”. Kaukonäkymissä rakennus tuli suhteuttaa kahteen voimakkaaseen makroteemaan: Länsiväylän…

Useimmat toimistokäyttöön muuttuneista 1800-luvun taloista olivat alun perin asuintaloja. Katajanokan ensimmäisessä kerrostalossa oli kaksi suurta asuntoa kerrosta kohden. Empirekaupungin muistumana käynti pihalle järjestettiin talojen välistä. Wavulinin talo oli 1875-1898 Diakonissalaitoksen käytössä, sen jälkeen mm. valimona ja metallitehtaana. Korotusta kahdella kerroksella suunniteltiin 1912. Talo muutettiin huolintaliikkeen varastoksi 1930-luvun lopulla ja toimistotiloksi 1980-luvun alussa.

Tove Jansson syntyi elokuun 9. päivänä vuonna 1914, ja tässä talossa sijaitsi hänen lapsuudenkotinsa, jossa hän asui 15 ensimmäistä elinvuottaan. Talon on piirtänyt arkkitehti Gustaf Estlander ja se valmistui vuonna 1906. Talolla on erityisasema katajanokkalaistalojen joukossa, sillä siihen suunniteltiin jo rakentamisvaiheessa kolme ateljeehuoneistoa. Tästä johtuen talossa on vuosien saatossa asunut ja työskennellyt Janssonin taiteilijaperheen lisäksi…

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL:n) sai uuden valvomorakennuksen vuonna 2013. Valvomorakennus keskittää saman katon alle metrojärjestelmää palvelevia toimintoja; metroliikenne- ja järjestyksenpitovalvomon sekä tmetron teknisen valvomon. Lisäksi rakennuksessa sijaitsee teknisiä laitetiloja ja Herttoniemen liityntäliikennebussiterminaalin kuljettajien ja metrovartijoiden tauko- ja sosiaalitiloja. Valvomotilat sijaitsivat aiemmin kahdessa eri paikassa. Valvomossa työskennellään ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, minkä vuoksi rakennuksen suunnittelussa…

Designmuseolla on kunnioitettava historia joka juontaa juurensa aina vuodelta 1873 peräisin olevaan Suomen Taideteollisuusyhdistyksen opetuskokoelmaan. Tässä kiinteistössä museon on toiminut vuodesta 1978. Sitä ennen tilassa oli Brobersgska Samskolan jota myös Tove Jansson kävi. Tove ei kuitenkaan pitänyt koulusta. Parasta hänelle siinä olivat matkat, joilla näki kiinnostavia ihmisiä ja tapahtumia. Hän arvostaisi siis ehkäpä rakennuksen nykykäyttöä…

Tsaari Aleksanteri II allekirjoitti 6.8.1858 asetuksen, jonka mukaan Helsingin saksalainen seurakunta perustettiin osana suomalaista kirkkoa. Helsingin saksalainen kirkko – Deutsche Evangelisch–Lutherische Gemeinde in Finnland – on rakennettu 1860-luvun alkupuolella Arkkitehti Harald Bosse´n Pietarissa tekemien piirustusten mukaan. Kirkko rakennettiin tiilestä uusgoottilaiseen tyyliin ja aluksi ulkoasu oli huomattavasti vaatimattomampi. Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai vasta 1897, jolloin myös…

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön laajennusosasta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 2007, jonka Sanaksenaho Arkkitehdit Oy:n voitti ehdotuksellaan ”Serpens”. Arkkitehtuurissa on tavoiteltu jyhkeää ja pelkistettyä töölöläistalon ilmettä. Uudisosan ja vanhan terveystalon väliin jää lasikatteinen talvipuutarha, jossa on ruokala sekä sisäänkäyntiaula. Talvipuutarhan puoleinen tiiliseinä on vapaamuotoinen, kaaren muoto näkyy myös uuden puolen odotusauloissa. Suorien käytävien sijasta odotustiloista muodostuu pehmeitä poukamia. Rakennus…

Tuomarinkylän kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin sotakamreeri Johannes Weckströmin toimesta 1700-luvun lopulla ajan kustavilaiseen tyyliin. Yksityiskäytössä ollut kartano toimi pari sataa vuotta maanviljelyskäytössä. Kartanon merkittävin ajanjakso lienee 1900-luvun vaihde, jolloin kartanon omisti maanviljelysneuvos Jacob Kavaleff. Hän perusti kartanon alueelle Helsingin seudun ensimmäisen koepuutarhan ja taimitarhan. Pohjois-Helsingin Tuomarinkylässä sijaitseva kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vasta vuonna 1957,…

Suurpellon päiväkoti on Espoon ensimmäinen passiivitaloksi suunniteltu julkinen rakennus. Toteutuksen pohjana on Auer & Sandås arkkitehtien ehdotus ’Tarhanopat’, joka palkitiin 1. palkinnolla vuonna 2008 käydyssä yleisessä atkkitehtuurikilpailussa. Suurpellon päiväkodissa on tilat kuudelle päiväkotiryhmälle, tupa ja monitoimisali.

Pyhän Kolminaisuuden kirkko on Helsingin vanhin ortodoksinen kirkko ja kaupungin vanhimpia säännöllisessä jumalanpalveluskäytössä olevia kirkkoja. Se vihittiin käyttöön vuonna 1827 Suomen suurruhtinaskunnan pääkirkoksi. Carl Ludwig Engelin suunnittelemassa, empiretyylisessä kirkossa yhdistyvät oivallisesti itäiset ja läntiset vaikutteet. Sisältä löytyy lukuisia historiallisia ikoneita, joista osa on tuotu muista lakkautetuista kirkoista. Pyhän Kolminaisuuden kirkossa on harvinaislaatuinen kello, joka on…

Bensowin liiketalo on yksi funktionalismin helmistä Helsingin keskustassa. Sen suunnitteli arkkitehti Uno Ullberg, jonka töistä suurin osa sijoittuu rajan taakse jääneeseen Viipuriin. Tontin kapeuden ja kaltevuuden takia rakennus sai kaksi upeaa sisäpihaa ja tätä kyseistä koristaa myös Merenneito-patsas, jossa Tove Jansson on ollut mallina. Patsas kuuluu samaan Toven isän Viktor Janssonin vesiaiheeseen patsassarjaan kun Esplanadin…

Idea yleisestä saunasta Hernesaaressa tuli Helsingin kaupungilta ja suunnittelu alkoi jo vuoden 2011 alussa. Monien vaiheiden jälkeen rakennuttajaksi tuli Antero Vartia ja Jasper Pääkkönen ja rakennustyöt saatiin valmiiksi kesällä 2016. Hernesaarenranta on osa pääkaupungin rantoja kiertävää Helsinki-puistoa. Koska viheralueita ei halutta katkaista rakennus suunniteltiin mahdollisimman kapeaksi. Samalla rakennus piti jättää mahdollisimman matalaksi jottei taakse rakennettavien…

Viikin kirkko on tyylikäs esimerkki nykyaikaisesta suomalaisesta puuarkkitehtuurista. Materiaalina on käytetty haapapuuta ja salijulkisivut on toteutettu kaksinkertaisena paanutuksena. Kuusesta tehty sisätila hahmottuu eräänlaisena pilarimetsänä, jonka sisälle kirkkosali on ikään kuin kaiverrettu. Kirkkosalia rajaavat liimapuiset kimppupilarit, joilla rakenteelle on saatu kevyt ilme. Joitakin irtokalusteita on ostettu valmiina, mutta muuten kaikki yksityiskohdat on suunniteltu tätä kirkkoa varten,…

Teknillisen korkeakoulun kirjasto muodostaa yhdessä päärakennuksen kanssa Otaniemen kampuksen keskuksen. Kirjasto tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-yliopiston kirjasto. Sisäänkäynti punatiiliverhoiltuun rakennukseen on sekä puiston että Otaniementien puolelta. Luku-ja lainaussalit sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa. Tilan keskipiste on suuri lainaustiski, jonka vierestä pääsee portaita pitkin alempaan sisääntulokerrokseen. Kirjaston sisätilat suunniteltiin miellyttäviksi työskennella. Lainaus- ja lukusalit saavat luonnonvaloa epäsuorasti katto-…

Kun Katajanokka vuonna 1895 sai lopullisen asemakaavan, aloitettiin puiston ympäristössä massiivinen rakennustoiminta. Jokainen neliömetri käytettiin tarkkaan ja talot pystytettiin vieri viereen. Useita vuosikymmeniä tämä kaunis vihreä keidas oli kaupunginosan ainoa viheralue. Puiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897 kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin piirustusten mukaisesti. Puisto tunnettiin aikaisemmin nimellä Katajanokan puisto, mutta keväällä 2014 se kaupunginhallituksen päätöksellä ja sopivasti…

Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on toiminut nykyisessä rakennuksessa vuodesta 1902, jolloin arkkitehti Onni Törnqvist-Tarjanteen suunnittelema rakennus valmistui. Kansallisteatteri edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa: julkisivu on tehty suomalaisesta graniitista, sisätilojen materiaaleina on käytetty mm. marmoria, vuolukiveä ja puuta. Alun perin teatterissa oli vain yksi näyttämö (Suuri näyttämö), mutta aikojen saatossa rakennusta on…

Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema, vuonna 1891 valmistunut entinen Pääpaloasema on Helsingin vanhin käytössä oleva paloasema. Punatiilisen paloaseman hallitsevin elementti on torni, joka kohoaa 42 metrin korkeuteen. Korkeuden tuntua lisää se, että paloasema sijaitsee mäellä Kaartinkaupungissa Korkeavuorenkadulla. Torni rakennettiin kaupungin valvontaa varten tulipalojen varalta ja sieltä annettiin yleinen palohälytys optisine ja akustisine merkkeineen. Yli kaksi vuotta…

Suvilahteen rakennettiin Selim A. Lindqvistin suunnittelemana Helsingin ensimmäinen höyryvoimalaitos vuonna 1909. Seuraavana vuonna valmistui kaasuntuotantolaitos ja Suvilahden kaasukellot ovat valmistuneet 1910 ja 1929. Kaasukelloja käytettiin kaasuvarastoina, ja ne poistettiin käytöstä vasta 1990-luvulla, kun Helsinki liittyi kaasunjakeluverkkoon. Suvilahden höyryvoimalaitoksen toiminta lopetettiin 1976. Nykyään Suvilahti on kulttuurin käytössä. Uuden sirkuksen keskus Cirko valmistui keväällä 2011 ja toimii…

Kallion kirkko on jokaiselle kalliolaiselle tuttu maamerkki. Sen torni kohoaa 65 metrin korkeuteen ja ristin huippuun on matkaa merenpinnasta 94 metriä. Toisen maailmansodan aikana tornia käytettiinkin ilmavalvontaan. Hyvällä säällä tornista näkee Viroon saakka. Lars Sonckin suunnittelema Kallion kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1912. Kansallisromanttista tyylisuuntaa edustavaan kirkkoon mahtuu 1200 seurakuntalaista ja kirkossa on ranskalaisromanttiset 48-äänikertaiset lehteriurut…

Asunto Oy Helsingin Tila on uusloft-asuntojen pilottihanke. Kerrostalo koostuu viisi metriä korkeista tiloista, joihin asukkaat voivat itse toteuttaa omien tarpeidensa ja aikataulujensa mukaan asuntonsa. Tilat ovat ostohetkellä sellaisenaan asumiskelpoisia, käytännössä keittiön varusteiden asentamisen jälkeen asuttavia. Tällöin asutaan loft-elämäntyylin mukaisesti eri asumistoimintoja yhdessä tilassa sekoittaen. Asukas voi kuitenkin rakentaa huonetiloja tai laajentaa asuntoa parvityyppisinä tiloina. Alimpiin…