F_logo

perjantai 19.5.

Julkisivu
Suomen Saunaseura ry
Aika 10.00
Osoite Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Alkamispaikka Ulko-ovi
Esittelijä Katariina Styrman, toiminnanjohtaja
Esteettömyys Kohde ei ole esteetön.
Lisäohjeita Tila on esteellinen ja sisällä on paljon tasoeroja. Lisäksi osassa tiloissa tulee noudattaa merkittävää varovaisuuttaa (lattioiden liukkaus, lämmitystiloissa kuumat kiukaat jne).
Suomen Saunaseuran ry:n saunatalo valmistui Vaskiniemeen vuonna 1952 juuri ennen olympialaisia, joten se täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Taloa on laajennettu saunatilojen osalta siten, että rakennuksessa on nykyisin yhteensä 7 saunaa: neljä savusaunaa, kaksi uloslämpiävää puulämmitteistä saunaa ja yksi sähkösauna. Suomen Saunaseuran ry on yleishyödyllinen, suomalaista saunakulttuuria edistävä ja kehittävä yhdistys. Seura viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhliaan.
Julkisivu

Kuva: Seppo Pukkila


160531_loyly_114
Löyly
Aika 11.00
Osoite Hernesaarenranta 4
Alkamispaikka Kattoterassi (säävaraus)
Esittelijä Ville Hara ja Anu Puustinen, arkkitehdit SAFA
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Vuosi sitten Hernesaareen valmistunut Löyly on aktivoinut entistä teollisuusaluetta ja avannut ulkosaaristomaisen näkymän avomerelle.
Idea yleisestä saunasta Hernesaaressa tuli Helsingin kaupungilta ja suunnittelu alkoi jo vuoden 2011 alussa. Monien vaiheiden jälkeen rakennuttajaksi tuli Antero Vartia ja Jasper Pääkkönen ja rakennustyöt saatiin valmiiksi kesällä 2016.

Hernesaarenranta on osa pääkaupungin rantoja kiertävää Helsinki-puistoa. Emme halunneet katkaista viheraluetta rakentamisella, vaan rakennus suunniteltiin mahdollisimman kapeaksi. Rakennusmassa on mahdollisimman matala jottei taakse rakennettavien asuinrakennusten merimaisemat peity. Tavanomaisen rakennuksen sijaan Löyly on pikemminkin keinotekoinen maastonmuoto ja osa maisemaa. Kun puinen rakennus nyt harmaantuu, se on kuin kallioluoto rannalla.

Löylyn kaikki kolme saunaa ovat puulämmitteisiä: jatkuvalämmitteinen sauna, kertalämmitteinen sauna ja Helsingin ainoa yleisölle avoin savusauna. Yhdellä käynnillä voi kokea kaikki perinteiset löylytyypit. Lämpimiä tiloja suojaa vapaamuotoinen puinen ”hulmu”. Lämpökäsitellystä männystä tehty veistoksellinen rakenne ei ole koriste, vaan se toimii kuin sälekaihdin ja tarjoaa näkösuojaa saunoille peittämättä merinäköalaa sisältä ulos. Lämpimän rakennusmassan ja hulmun väliin jää suojaisia ulkotiloja, joissa voi vilvoitella saunomisen lomassa.
160531_loyly_114

Kuva: kuvio.com


1_kansi
Länsiterminaali 2
Aika 11.00
Osoite Tyynenmerenkatu 14, 00220 Helsinki
Alkamispaikka Lähtöselvitysaula
Esittelijä Tuomas Silvennoinen, arkkitehti SAFA, pääsuunnittelija
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Lisäohjeita HUOM! Jonotus! Kierrokselle mahtuu 15 ensimmäisenä paikalle tullutta.
Tervetuloa tutustumaan Jätkäsaaressa juuri avattuun Länsiterminaali 2 rakennukseen.

Terminaali palvelee lauttoihin jalan siirtyviä matkustajia. Tästä syystä on terminaali rakennettu täyttömaalle, kahden laivapaikan väliin, jotta yhteys laivaan olisi mahdollisimman lyhyt. Hankkeen tavoitteena on ollut aikaansaada matkustajakokemuksesta paitsi sujuva myös elämyksellinen. Samalla on pyritty rikastuttamaan Jätkäsaaren kaupunkikuvaa uuden julkisen rakennuksen avulla.

Rakennuksen ulkoaluetyöt ovat vielä keskenräisiä odottaen lopullisten katualueiden valmistumista.

Kierroksella kuullaan terminaalin arkkitehtuurista ja toiminnasta.
1_kansi

Kuva: Kari Palsila


Yvs1_1
Otaniemen tunnelit & Yhteisväestönsuoja 1
Aika 12.00
Osoite Otakaari 26, 02150 Espoo
Alkamispaikka Otakaari 26 (Luolamiehentie 2): Dipolin parkkipaikalta laskeutuva luiska.
Esittelijä Jukka Salmisto, toimitilapäällikkö Aalto CRE, Pasi Lehto, vanhempi turvallisuusasiantuntija Aalto CRE
Esteettömyys Kohde ei ole esteetön.
Lisäohjeita HUOM! JONOTUS! Kierrokselle pääsee 30 ensimmäisenä paikalle tullutta. Tiloissa on pölyä ja paikoin kosteaa.
Harvinainen kierros salaperäiseen tunnelistoon ja väestönsuojiin!

Maan alla Otaniemessä risteilee useita kilometrejä pitkiä tunneleita ja sijaitsee kolme suurta väestönsuojaa.

Näistä Yhteisväestönsuoja 1 on vuonna 1973 rakennettu 5000 henkilön kalliosuoja. Peruskorjaus suojassa on tehty vuonna 2015. Suoja toimii kriisiajan väestönsuojana, rauhanaikana siellä ei ole toimintaa.

Kierroksella kuullaan väestönsuojan toiminnasta ja seikkaillaan tunneleissa.
Yvs1_1

Kuva: ei tiedossa


Maunula48
Maunula-talo
Aika 13.00
Osoite Metsäpurontie 4
Alkamispaikka Pääaula, kulku Pakilantien kautta
Esittelijä Elina Koivisto, projektiarkkitehti, arkkitehti SAFA
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Lisäohjeita Viereisen S-marketin asiakaspaikoitus palvelee myös Maunula-talon asiakkaita. Ajo Metsäpurontieltä. Kulkuyhteys toistaiseksi vain Pakilantien kautta. Esteetön kulkuyhteys toistaiseksi vain S-marketin kautta.
Tervetuloa tutustumaan Maunula-taloon!
Maunula-talo on uudistuvan kaupunginosan yhteinen kulttuurin ja oppimisen kiintopiste. Rakennus sijoittuu Maunulan puiston laidalle Maunulan uudistuvaan keskustaan. Se tarjoaa monimuotoisia julkisia palveluja kaiken ikäisille kaupunkilaisille. Työväenopisto, kirjasto, nuorisotalo ja asukasyhdistys toimivat tiiviissä yhteistyössä, mikä mahdollistaa tilojen rinnakkaiskäytön ja korkean käyttöasteen.

Maunula-talo on suunniteltu osana Helsingin kaupungin demokratiapilottihanketta. Asukkaiden kanssa järjestettiin useita työpajoja jo ennen kuin viivaakaan oli piirretty. Asukkaat osallistuvat aktiivisesti myös Maunula-talon toiminnan suunnitteluun.

Käyttäjien yhteiset tilat on sijoitettu rakennuksen keskelle, pääsisäänkäynnin ympärille mukaan lukien nuorten työllistettyjen pyörittämä asukaskahvila. Työväenopiston tilat on keskitetty rakennuksen ylimpään kerrokseen keskusaulan ympärille. Kirjastosta on suora yhteys S-markettiin ja nuorisotalolle on erotettu oma sisäänkäynti tontin lounaissivulle.

Rakennuksen vaaleat tiilijulkisivut sitovat sen ympäristöönsä. Taitteisen alakaton puuverhous jatkuu visuaalisesti yhtenäisenä pintana sisätiloista ulos ja antaa rakennukselle omintakeisen luonteen. Puistoon avautuva lasiseinä tuo valoa ja näkymiä kirjaston tiloihin. Aulatilojen kullankeltainen kattoikkuna taas tuo avaruutta ja valoa rungon syvimpään kohtaan.

Maunulan puisto uusitaan keväällä 2017. Siitä muodostuu Maunula-talon toiminnallinen jatke ja yhteisten tapahtumien näyttämö. Keskeinen osa puistoa on taitelijakaksikko IC-98:n eli Visa Suonpään ja Patrik Söderlundin teos: Sukupuut: Betula pendula (1948–2016). Teos jakautuu kahteen osaan: puistoon istutettavaan omenapuulehtoon ja kirjastosalin graafisiin vedoksiin, jotka on toteutettu tontilta kaadetuista vanhoista koivuista.
Maunula48

Kuva: Mika Huisman


Img_5196
Iso-Britannian suurlähettilään residenssi
Aika 13.00, 14.00, 15.00, 16.00
Osoite Itäinen Puistotie 15
Alkamispaikka Etupihan portti
Esittelijä Suurlähetystön henkilökunta
Esteettömyys Kohde ei ole esteetön.
Lisäohjeita HUOM! ARVONTA! Arvontaan voi osallistua lähettämällä nimen ja puhelinnumeron sähköpostilla osoitteeseen Helsinki.OpenHouse@fco.gov.uk tostaina 11.5. mennessä. Voit ilmoittaa arvontaan itsesi ja ystäväsi, eli yhteensä 2 henkeä. Muistathan ilmoittaa kaikkien osallistujien nimet sähköpostissa ja mihin kellonaikaan alkavaan kierrokseen haluaisitte osallistua. Kierroksen voittaneiden tulee ottaa kuvallinen henkilötodistus mukaan. Huom! Esittelykierros pidetään kokonaan englanniksi.
Iso-Britannian suurlähetystö Helsingissä toivottaa lämpimästi tervetulleeksi suurlähettilään residenssiin!

Kierroksella tutustutaan yhteen Kaivopuiston kauneimmista huviloista, sekä kurkistetaan sen elegantteihin edustustiloihin, puutarhaan ja keittiöön.

Rakennus on toiminut jo 90-vuotta brittiläisten suurlähettiläiden kotina ja on ollut paikkana monelle merkittävälle tapahtumalle, kuten esimerkiksi Edinburghin herttuan vierailulle Suomen olympialaisiin vuonna 1952 ja kuningattaren vierailuille vuonna 1976. Myös entinen pääministeri Margaret Thatcher on käynyt residenssissä vuonna 1990, kun hän vihki käyttöön suurlähetystön toimistorakennuksen.

Tänä päivänä residenssi näyttää edelleen hyvin samanlaiselta, kuin rakennuksen alkuaikoina ja palvelee nykyisen suurlähettilään kotina sekä paikkana suurlähetystön tapahtumille.
Img_5196

Kuva: Reetta Purontakanen


_k0y4498_%282%29
Ruotsin suurlähetystö
Aika 13.30, 14.10, 14.50 ja 15.30 ruotsiksi!
Osoite Pohjoisesplanadi 7 A, 00100 Helsinki
Alkamispaikka Pääsisäänkäynti
Esittelijä Suurlähetystön henkilökunta
Esteettömyys Kohde ei ole esteetön.
Lisäohjeita ARVONTA! Turvallisuussyistä alueelle pääsy ja vierailijoiden määrä rajoitettu ja osallistujat arvotaan. Arvontaan voi osallistua lähettämällä meiliä otsikolla "Ruotsin suurlähetystö" osoitteeseen info@openhousehelsinki.fi, meilissä pitää olla sähköpostiosoite ja puhelinnumero josta osallistujan tavoittaa. Arvonta on voimassa 1.-11.5.2017. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. HUOM voittajat! Kierrokselle henkilöllisyystodistus mukaan. Arvottavat liput ovat aveclippuja joten voittajat voivat ottaa ystävän mukaan. Isoja laukkuja tai reppuja ei voi ottaa kierrokselle mukaan. Sisään ei ole myöskään mahdollista tuoda lastenvaunuja. Pyörätuolilla liikkuvia pyydetään ilmoittamaan saapumisesta etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä puhelinnumeroon 09-6877 66 00. Autojen pysäköintipaikkoja ei ole käytettävissä.
Tervetuloa tutustumaan Ruotsin suurlähetystön edustustiloihin!

Rakennus, jossa Ruotsin suurlähetystö Helsingissä sijaitsee, rakennettiin vuosina 1839-43 yksityisasunnoksi kauppaneuvos Johan Henrik Heidenstrauchille. Varmuudella ei ole voitu selvittää kuka rakennuksen piirsi, mutta useat seikat viittaavat vahvasti sen ajan suureen suomalaiseen arkkitehtiin Anders Fredrik Granstedtiin.

Vuonna 1883 rakennuksen osti venäläissyntyinen kauppaneuvos Jacob Loginoff Tschernischeff. Arkkitehdit Konstantin Kieseleff ja W. Reiss johtivat talon radikaalia muutosrakentamista, jonka ansiosta julkisivu sai voimakkaita barokkimaisia vaikutteita, mikä oli tuolloin muotia Venäjällä. Ilkeät kielet ovat kertoman mukaan puhuneet "pöyhkeilevästä arkkitehtoonisesta koreilusta".
Muutostöiden yhteydessä rakennus muuttui yksityispalatsista mitä moninaisimpien sosiaaliryhmien vuokrataloksi. Enimmillään talossa asui noin 150 henkilöä, joista moni kuului kaupungin venäläisväestöön.

Ruotsi oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti Suomen itsenäisen tasavallan. Ruotsin etsiessä sopivaa lähetystörakennusta katseet kääntyivät jo aikaisessa vaiheessa Tschernischeffin taloon. Historiallisista syistä katsottiin tarpeelliseksi hankkia talo keskeiseltä paikalta. Rakennuksen sijainti Kauppatorin laidalla, kivenheiton päässä presidentin linnasta, vaikutti ihanteelliselta, ja niin Ruotsin valtio osti rakennuksen 400 000 kruunulla vuonna 1921.

Uutta käyttötarkoitusta varten rakennus oli kuitenkin vaativien korjausten ja muutostöiden tarpeessa. Tässä tarkoituksessa käännyttiin ruotsalaisen arkkitehdin Torben Grutin puoleen, joka oli saavuttanut mainetta Tukholman stadionin ja Öölannilla sijaitsevan kuninkaallisen kesänviettopaikan, Sollidenin, rakentamisessa.
Grutin toimeksiantajien toivomus oli, että rakennus saisi ulkomuodon, joka veisi ajatukset Pohjanlahden toiselle puolelle. Siksi hän antoikin Nicodemus Tessin nuoremman palatsiarkkitehtuurin ja tämän italialasten renesanssiesikuvien inspiroida itseään. Tätä taustaa vasten ei liene yllättävää, että suurlähetystörakennuksen julkisivu muistuttaa hyvin paljon Tukholman kuninkaallista linnaa Lejonbackenin suunnalta katsottuna.
_k0y4498_%282%29

Kuva: Stefan Bremer


Kuva2
KONE Building
Aika 14.00
Osoite Keilasatama 3, 02150 Espoo
Alkamispaikka Pääsisäänkäynnin aula
Esittelijä Niklas Lagerbohm / Arkkitehtitoimisto Sarc Oy
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Lisäohjeita Kierroksia järjestetään yksi. Kierrokselle mahtuu 30 ensimmäistä.
KONE Oyj:n konsernikonttori KONE Building
yltää 18 kerrosta merenpinnan yläpuolelle ja sen tunnusmerkkinä on neljästä hissikuilusta ja niissä liikuvista neljästä hissikorista muodostuva julkisivu kohti etelää.

Pitkiltä sivuitaan rakennus on silkkipainetulla lasilla verhottu. Lasien vaihtelevan kuvion on suunnitellut tekstiilitaiteilija Outi Martikainen.

Lasivaipan sisään, rakennuksen 16.kerrokseen jää suojaisa ulkoterassi, josta aukeavat näkymät yltävät kauniilla ilmalla Tallinnaan saakka.

Rakennuksen alkuperäisen sisutustuksen on suunnitellut professori Yrjö Wiherheimo.
Kuva2

Kuva: Jussi Tiainen


Suvela_chapel_photos_mika_huisman_mres_01
Suvelan kappeli
Aika 14:00
Osoite Kirstintie 24, 02760 Espoo
Alkamispaikka Kirkon pääsisäänkäynti
Esittelijä OOPEAA/ Projekiarkkitehti Iida Hedberg
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Lisäohjeita Kierros on englanninkielinen
Arkkitehtitoimisto OOPEAA:n suunnittelema Suvelan kappeli ja asukaspuisto on yksi uuden suomalaisen arkkitehtuurin helmistä. Suvelan kappeli oli yksi neljästä finalistista ehdolla vuoden 2016 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi ja shortlistattuna Europan Unionin Mies van Der Rohe palkinnolle 2017.

Suvela lähiö on yksi pääkaupunkiseudun monikulttuurisimmista asuntoalueista. Kaupunginosa jossa monikulttuurisuus on läsnä arkipäivässä ja on alueen haaste sekä mahdollisuus. Espoon seurakunnan tavoitteena oli rakentaa paikalle tunnistettava julkinen rakennus joka toimisi samalla sekä alueen maamerkkinä, että välittävänä siltana eri kulttuurien ja myös rakennuksen monenlaisten toimintojen välillä. Kappelin toiminnot kerääntyvät sisäpihan ympärille tukien yhteisöllisyyttä. Rakennuksen ulkohahmo on yksiaineinen ja näkyvänä materiaalina on kupari, jossa aika näkyy patinana. Sisätilojen arkkitehtuuri on hillittyä ja materiaaleina puu sekä betoni.

Rakennuksen alttariteoksien on suunnitellut taitelija Hannu Konola yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Teos hyödyntää luonnonvaloa läpikuultavuuden ja väripintojen avulla.

Kierroksella kuullaan kappelin arkkitehtuurista ja tutustutaan sen sisältämin tiloihin.


Suvela_chapel_photos_mika_huisman_mres_01

Kuva: Mika Huisman


Img_9048
OHH & Metro & HKL yhdessä avaavat:
Metron haamuasemat: Hakaniemi ja Kamppi
Aika 15.00
Osoite Toinen Linja 7, Hakaniemen metroasema
Alkamispaikka Lippuhallitaso, yhdet portaat alas kadulta
Esittelijä Markku Kari, metrovalvomon vastaava liikenteenohjaaja
Esteettömyys Kohde ei ole esteetön.
Lisäohjeita Arvontaan voi osallistua lähettämällä meiliä otsikolla "Haamuasemat" osoitteeseen info@openhousehelsinki.fi, meilissä pitää olla sähköpostiosoite ja puhelinnumero josta osallistujan tavoittaa. Arvonta on voimassa 1.-11.5.2017. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvottavat liput ovat aveclippuja joten voittajat voivat ottaa ystävän mukaan. Tiloissa on pölyistä. Tukevat kengät ovat tarpeelliset. Pölyä sietävät käsineet mukaan. Normaali fyysinen kunto on tarpeen pitkien portaikkojen vuoksi. Erityisiä vaaroja ei ole normaaliin maastossaliikkumiseen verrattuna.
Harva tietää että Kampin ja Hakaniemien metroasemien alla on toiset metroasemien aihiot, haamu-asemat, jotka rakennettiin 70-luvulla toista linjaa, U-linjaa ajatellen. Sitä ei koskaan rakennettu, mutta asemat jäivät. Nyt niissä kuuluu vain yläpuolella ajavien metrojen jylinä. Kampin haamuasemalla on valmiit sepelipenkereet etelästä pohjoiseen kulkevia metroratoja varten.

Tervetuloa tutustumaan HKL:n "haamuasemiin" eli kahteen metroaseman aihioon, joissa metro ei kulje eivätkä tilat ole julkisesti nähtävillä.

Vierailemme kahdella haamuasemalla Hakaniemessä ja Kampissa. Luvassa myös Helsingin yliopiston metroaseman itäisen sisäänkäynnin tilavaraus ja varauloskäytävään tutustuminen.

Kierros kestää noin kaksi tuntia.
Img_9048

Kuva: Markku Kari


Img_4442
KOY Helsingin Jallukka
Aika 15.00
Osoite Malagankatu 3, 00180 Helsinki
Alkamispaikka Malagankatu 3 sisäänkäynti
Esittelijä Pia Ilonen, arkkitehti TkL, pääsuunnittelija
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Jallukka, musiikkialan vuokratalo on Elävän musiikin säätiön monivuotinen haave ja projekti. Talo on toteutettu yhdessä Y-säätiön kanssa ja sen 74 ARA-vuokra-asunnosta 25 asuntoa on Elmu Asuntojen hallinnassa. Asukkaat pääsivät muuttamaan maaliskuussa 2017.

Elmun asunnot sijaitsevat Malagankadun puoleisessa siivessä jolle on haluttu luoda oma, kirjaimellisesti elävä ilme käyttämällä julkisivussa Cor-Ten teräslevyä: se tulee patinoitumaan seuraavien vuosien kuluessa lopulliseen mehevään sävyynsä. Luhtijulkisivussa on myös betonipintoja; Jallukan asunnoissa niitä on myös sisätiloissa. Kujan puolella ja pihanopan julkisivuissa on tanskalaista käsinlyötyä tiiltä.

Rakennuksessa on kaksi laajaa kattoterassia, sauna- ja kerhotila terassin yhteydessä sekä pihatasossa pesulatilat. Näiden lisäksi kellarissa on varattavissa harjoittelutiloja. Kulmassa sijaitsevaan liiketilaan rakennetaan ravintolaa.
Img_4442

Kuva: Pia Ilonen


Arctia1_mika_huisman
OHH & Metro yhdessä avaavat:
Arctia Oy:n kelluva toimisto ja jäänmurtajalaituri
Aika 15.00, 16.00
Osoite Laivastokatu 9, 00160 Helsinki
Alkamispaikka Arctia Oy:n portti Laivastokadun päässä
Esittelijä Arctia Oy:n tiedottaja sekä arkkitehtitoimisto K2S Oy:n arkkitehti
Esteettömyys Kohde on esteetön.
Lisäohjeita ARVONTA! Turvallisuussyistä alueelle pääsy ja vierailijoiden määrä rajoitettu ja osallistujat arvotaan. Arvontaan voi osallistua lähettämällä meiliä otsikolla "Arctia" osoitteeseen info@openhousehelsinki.fi, meilissä pitää olla sähköpostiosoite ja puhelinnumero josta osallistujan tavoittaa. Arvonta on voimassa 1.-11.5.2017. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvottavat liput ovat aveclippuja joten voittajat voivat ottaa ystävän mukaan. HUOM voittajat! Kierrokselle henkilöllisyystodistus mukaan.
Jäänmurtajayhtiö Arctia Oy:n toimisto on rakennettu teräksisen kansilastiponttonin päälle, ja se on Suomen ensimmäinen kelluva toimistorakennus. Rakennus palkittiin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-palkinnolla vuonna 2013.

Rakennuksen horisontaalinen runko ja musta metallinen ulkopuoli muistuttavat Arctian perinteisten jäänmurtajien mustaa runkoa. Kaksikerroksinen toimistorakennus hahmottuu yhtenä jäänmurtajista, mittakaavaltaan kuitenkin pienempänä. Sisääntuloaulassa on käytetty pehmeästi kaartuvaa kuultokäsiteltyä puuta. Toimistoon tutustutaan sen suunnitelleen arkkitehtitoimisto K2S:n arkkitehdin opastuksella.

Arctian jäänmurtajat Voima, Urho, Sisu, Otso, Kontio ja Polaris ovat osa Helsingin kaupunkikuvaa kesäisin. Talvisin ne pitävät Suomen satamat auki ja avustavat muita aluksia Itämeren jääolosuhteissa. Jäänmurtajia ihaillaan kierroksella laiturista käsin asiantuntijan opastamana.
Arctia1_mika_huisman

Kuva: Arctia Oy


Toinen_helsinki_83_juha_ilonen
Toinen Helsinki: ydinkeskustan takapihoja ja kerrostumia
Aika 16.00
Osoite Unioninkatu 28, 00170 Helsinki
Alkamispaikka Unioninkatu 28 yläpiha (ovi Artisaanin vasemmalla puolella)
Esittelijä Juha Ilonen, arkkitehti, taiteilijaprofessori
Esteettömyys Kohde ei ole esteetön.
Lisäohjeita Kierros kestää n. 1h 40min. Suurimmalle osalle kierroksen noin kymmenestä kohteesta on esteetön pääsy.
Juha Ilosen suostittu "Toinen Helsinki" kierros suuntaa tänä vuonna Kluuviin ja Kruununhakaan.

Kierroksella tutustutaan keskeisimmän kaupungin kääntöpuoleen, Helsingin historiallisen ytimen tuntemattomaan takamaailmaan. Kortteleissa Senaatintorin ja Aleksanterinkadun molemmin puolin on nähtävissä kerrostunutta historiaa 1700-luvulta lähtien, suuria ja pieniä eleitä, historian tuottamia oikkuja, sattumanvaraisuutta ja yllätyksellisyyttä. Kierroksen tietotaito perustuu esittelijän kirjoihin Toinen Helsinki ja Kolmas Helsinki.
Toinen_helsinki_83_juha_ilonen

Kuva: Juha Ilonen


Alvar-aallon-kotitalo-patio-puutarha-aalto-house-garden-riihitie-helsinki-kuvaaja-maija-holma
Alvar Aallon kotitalo
Aika 17.30
Osoite Riihitie 20, 00330 Helsinki
Alkamispaikka Ulko-ovi
Esittelijä Mia Hipeli, intendentti
Esteettömyys Kohde ei ole esteetön.
Lisäohjeita HUOM! Jonotus! Kierrokselle mahtuu 20 ensiksi paikalle tullutta. Tilat kahdessa kerroksessa. Myös puutarhaan mahdollista tutustua.
Kierros käsittelee erityisesta Alvar Aallon puolison, Aino Aallon osuutta Riihitien talon suunnitteluun.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat rakennuksen Munkkiniemeen oman perheensä ja arkkitehtoimiston tarpeisiin. Rakennus valmistui 1936.

Rakennuksen inhimilliset mittasuhteet ja tilat sekä luonnonmateriaalien käyttö ilmentävät Aallon humaania funktionalismia. Tunnelma on tyylikkään kodikas, ja sieltä löytyy 1930-luvun arkkitehtuurin modernismin teknisiä ja tyylillisiä toteutuksia.

Riihitien talo on ollut yksityiskäytössä 1990-luvun lopulle ja yleisölle se avattiin 2002.
Alvar-aallon-kotitalo-patio-puutarha-aalto-house-garden-riihitie-helsinki-kuvaaja-maija-holma

Kuva: Maija Holma


Tietoa tapahtumasta Liity postistuslistalle arkisto på svenska in English työpöytäversio