![]() |
KIERROKSILLE OSALLISTUMINEN JA ARVONNAT OPASKARTTA |
TORSTAI 15.9. PERJANTAI 16.9. LAUANTAI 17.9. SUNNUNTAI 18.9. MUUTA OHJELMAA |
![]() |
KIERROKSILLE OSALLISTUMINEN JA ARVONNAT OPASKARTTA |
TORSTAI 15.9. PERJANTAI 16.9. LAUANTAI 17.9. SUNNUNTAI 18.9. MUUTA OHJELMAA |
Huutokonttori & Jätkäsaaren pelastusasema
Kun laiva saapui täydessä lastissa satamaan, kiiruhtivat miehet Huutokonttoriin hakemaan töitä. Huutokonttorin käyttö lakkasi, kun merenkulussa siirryttiin konttien käyttöön ja miestyövoiman tarve satamassa väheni. Huutokonttorin vanhemman osan piirustukset ovat vuodelta 1937 ja ne laati kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher. Laajennusosa valmistui 1958, silloin suunnittelijoina toimivat arkkitehdit A. Hytönen ja R.-V. Luukkonen.
Nyt Huutokonttori on saanut uuden elämän Jätkäsaaren pelastuslaitoksena ja informaatiokeskuksena. Rakennusten muutostyön ja peruskorjauksen hankesuunnitelman on laatinut Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy ja toteutussuunnittelusta on vastannut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy. Kierroksella kuullaan Huutokonttorin historiasta ja tulevaisuudesta.
kuva: Jussi Tiainen
Alvar Aallon koti
Tervetuloa tutustumaan Alvar Aallon kotiin ja elämään! Vuonna 1935 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Munkkiniemestä lähes luonnonvaraisesta ympäristöstä ja alkoivat suunnitella itselleen kotia. Talossa on jo nähtävissä viitteitä uudesta Aallosta, romanttisesta funktionalistista. Riihitien talo ennakoi paria vuotta nuorempaa Villa Maireaa, ylellistä residenssiä, jossa Aallon luovuus pääsi puhkeamaan täyteen kukoistukseensa. Mutta toisin kuin Villa Mairea, on Riihitien talo arkkitehtipariskunnan itselleen suunnittelema kodikas ja intiimi työskentely- ja asuinrakennus, jossa on käytetty yksinkertaisia ja pelkistettyjä materiaaleja ja josta huokuu kodin lämpö ja tunnelma. Oman kodin suunnittelussa molempien arkkitehtipuolisoiden osuus oli tärkeä. Alvar vastasi pääosin itse rakennuksen suunnittelusta ja Aino sisustuksesta.
kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Helsingin diakonissalaitos
Kulkutautisairaalasta lähimmäisten yhteisöön. Helsingin Diakonissalaitoksen kortteli kätkee sisäänsä paljon elämää, sen kauneutta ja rosoisuutta. Kierroksen aikana kävijät kohtaavat 1800-luvulta tähän päivään kerrostuneen jännittävän miljöön, tutustuvat Diakonissalaitoksen viehättävään, salaiseen kirkkoon sekä museoon, jossa suomalaisen sairaanhoidon historia ja diakonissojen arki ovat voimakkaasti läsnä. Eloa kierrokseen tuovat Kansalaistoiminta-areenan karaoke-hetki sekä tanssiryhmä Dolce. Kaupunkilaiset voivat myös ilmoittautua mukaan laitoksen monimuotoiseen vapaaehtoistoimintaan. Tervetuloa mukaan!
kuva: HDL
Tamminiemi ja Marskin pommisuoja
Tamminiemi on entinen Suomen tasavallan presidenttien virka-asunto, nykyinen Urho Kekkosen museo Helsingin Meilahdessa. Tamminiemi on suljettuna peruskorjauksen vuoksi 2009 – 2012, kierroksella tutustutaankin museotilojen kunnostustöihin, mm. kuuluisan Tamminiemen saunan konservointitöihin. Lisäksi vieraat pääsevät käymään ns. Mannerheimin pommisuojassa, jonne normaalisti museovieraat eivät pääse.
Huom! Omat kumisaappaat mukaan pommisuojaan!!
kuva: Museovirasto
Seurasaaren rakennuskonservointiverstas
Muotokieleltään moderni, mutta materiaaleiltaan perinteinen Seurasaaren rakennuskonservointiverstas valmistui muutama vuosi sitten ja on jo ehtinyt herättää laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Rakentaminen on ollut käsityövoittoisempaa kuin yleensä, esimerkiksi lattiaa on rakennettu pölkky kerrallaan. Rakennusten rajaama aidattu verstasalue on saanut innoitusta perinteisistä umpipiharatkaisuista. Kierroksella pääsee tutustumaan verstaan tiloihin ja perinteisiin rakennusmenetelmiin ja parhaillaan käynnissä oleviin konservointitöihin.
Seurasaaren isännän talo
Saaren länsirannan Isännän talo oli Seurasaaren ensimmäisiä rakennuksia. Kaksikerroksisessa rakennuksessa odotteli väki höyrylaivaa saapuvaksi Seurasaaren laituriin. Odotussaliin noustiin jyrkkiä portaita ja parvekkeelta saattoi ihailla maisemia. Yläkerran odotussalista näki höyrylaivasta tupruttavan savun jo kaukaa. Nykyään rakennus kuuluu Seurasaarisäätiölle, tervetuloa kuulemaan rakennuksen historiasta!
kuva: Museovirasto
Tapiola-ryhmän uusi
pääkonttori
Tapiolan alueen perinteinen rakentaminen on sijoitettu vapaasti suhteessa luontoon ja rakennettuihin viheralueisiin. Samaa periaatetta noudattaen Tapiolan-ryhmän uuden pääkonttorin maanpäällinen massa on jaettu kuuteen kuusikerroksiseen osaan sisäpihojen ja rakennuksen polveilujen avulla. Tapiolassa toistuva julkisivujen vaaleus on vangittu silkkipainettuun lasiin ikkunanauhoissa kun taas puun käyttö ikkunoissa ja parvekkeiden sekä terassien pinnoissa yhdistää rakennuksen Länsituulentien toisella puolen sijaitsevaan puutaloon.
Rakennuksen sisäänkäyntipiha ja pääaula muodostavat keskeisen aukion, jonka ympärille yhteiset toiminnot ja rakennuksen sisäinen liikenne kiertyvät. Keskeiseen korkeaan aulatilaan avoimien sivukäytävien kautta liittyvät toimistolohkot mahdollistavat toiminnallisesti monipuoliset ja vaihtelevat toimistojen tilaratkaisut.
kuva: Anders Portman
YTHS
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön laajennusosasta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 2007, jonka Sanaksenaho Arkkitehdit Oy:n voitti ehdotuksellaan ”Serpens”. Arkkitehtuurissa on tavoiteltu jyhkeää ja pelkistettyä töölöläistalon ilmettä. Uudisosan ja vanhan terveystalon väliin jää lasikatteinen talvipuutarha, jossa on ruokala sekä sisäänkäyntiaula. Talvipuutarhan puoleinen tiiliseinä on vapaamuotoinen, kaaren muoto näkyy myös uuden puolen odotusauloissa. Suorien käytävien sijasta odotustiloista muodostuu pehmeitä poukamia. Rakennus otettiin käyttöön syksyllä 2010 ja se sai viime vuonna ”Vuoden lasirakenne” -palkinnon.
kuva: Sanaksenaho arkkitehdit Oy
Tulli- ja pakkahuone
Katajanokan Tulli- ja Pakkahuoneen varastotila on Helsingin vaikuttavimpia sisätiloja. Arkkitehti Gustaf Nyströmin piirtämä rakennus valmistui 1901. Se edustaa tyyliltään uusrenesanssia ja tuomittiin valmistuessaan vanhanaikaiseksi. Arkkitehti Nyströmin kehittynyttä rakennesuunnittelua on aina ihailtu ja se näkyy Tulli- ja Pakkahuoneen monissa kattorakenteiden yksityiskohdissa.
Vuonna 1974 sulkeutuivat Katajanokalla Tulli- ja Pakkahuoneen varaston ovet. Nyt lähes 40 vuoden hiljaiselon jälkeen avaamme Pakkahuoneen jälleen kaupunkilaisille, kun Helsinki Design Week ottaa tilan käyttöönsä. Kierroksella kuullaan tilan historiasta ja tulevaisuudesta.
kuva: Suomen rakennustaiteen museo
Arabianrannan taidekävely
Arabian alueen taideteokset kertovat alueen historiasta, luonnosta ja ainutlaatuisesta suomalaisesta muotoiluperinteestä. Menneisyys ja nykyisyys kietoutuvat yhteen. Muotoilukeskuksessa vierailija raottaa ovea myös tulevaisuuden arkeen.
Arabian alueen omaleimaisimpia piirteitä on taiteen sisällyttäminen kaikkeen rakentamiseen. Rakennuttajat käyttävät 1-2 prosenttia rakennuskustannuksista taiteeseen, mikä näkyy satoina teoksina kaduilla, pihoilla ja rakennuksissa.
Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos
Mistä helsinkiläisten vesi tulee? Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos on yksi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kolmesta vedenpuhdistuslaitoksesta.
Sisältä puhdistamolta löytyy mm. hienot vesialtaat joiden päällä kävellään ritiläsilloilla, altaiden peilivaikutuksen vuoksi syntyy tunne ikuisesti jatkuvassa tilassa. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella tuotetaan Päijänteestä tulevasta raakavedestä talousvettä pääkaupunkiseudun asukkaille. Laitoksella vesi kulkee monivaiheisen puhdistusprosessin läpi. Puhdistettu ja desinfioitu vesi pumpataan lopuksi jakeluverkkoon kuluttajille.
kuva: HSY
Fordin talo
Vuonna 1947 Hernesaareen valmistui Fordin autotehdas. Fordin tehtaan myötä Hernesaari kasvoi vilkkaaksi teollisuus- ja telakka-alueeksi, ja nyt se on saamassa uuden elämän: seuraavan vuosikymmenen aikana Hernesaareen rakennetaan merellinen asuinalue viidelle tuhannelle asukkaalle. Kaupunkisuunnitteluvirasto tutkii yhdessä kulttuurikeskuksen kanssa Fordin talon vaikuttavien kokoonpanohallien ja teollisuustilojen muuntamista kulttuuritiloiksi. OpenHouse -kierroksella arkkitehti Pia Ilonen kertoo valokuvin talon historiasta, ja tanssiperformanssi kuvaa sen mahdollista tulevaisuutta.
kuva: KOy Ford
Saunalahden lastentalo
Arkkitehtuurikilpailun vuonna 2007 ”Mato Matala” –nimellä voittanut hauska Saunalahden lastentalo kiemurtelee läpi kallioisen maaston Espoossa. JKMM arkkitehtien suunnittelema, kesäkuussa 2011 valmistuneessa kaksikerroksisessa rakennuksessa toimivat päiväkoti ja neuvola, joita kadunpuolelta suojaa poimuileva, muurattu julkisivu. Pihan puolelta rakennus avautuu puisena kohti Kummelivuoren rinnettä jättäen mukavan leikkipihan suojaisaan katveeseen rakennuksen ja rinteen väliin. Sisällä kartion malliset yläikkunat tuovat soluauloihin valoa. Niiden sisäpintoihin graafikko Aimo Katajamäki on toteuttanut upeat kattomaalaukset. Kierros sopii erityisesti lapsille ja lapsiperheille.
kuva: JKMM Arkkitehdit
Suomen Islam-seurakunta, Tataariyhteisön moskeija
Moni Helsingin kaduilla kuljeskellut lienee huomannut, että Fredrikinkadun ja Uudenmaankadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen seinällä on kaunis arabiankielinen kalligrafia ja katolla puolikuu ja kupoli.
Tataarit perustivat ensimmäisen Islam-seurakunnan Helsinkiin jo vuonna 1925. Armas ja Pauli Lehtisen suunnittelema rakennus, jossa nykyinen moskeija sijaitsee, valmistui vuonna 1961. Suomen tataarit ovat itse rakennuttaneet kohteen. Aikoinaan rakennuksessa toimi myös tataarinkielinen kansakoulu. Moskeija eteisauloineen sekä pihan puolelta kattoterassille avautuva juhlasali sijaitsevat rakennuksen viidennessä kerroksessa. Kierroksella tutustutaan rakennuksen arkkitehtuurin ja kuullaan Islamin uskonnosta ja rakennuksen sekä Suomen tataarien historiasta.
kuva: Antti Seppänen
Kävelykierros Kasarmintorin alueella: Kaartin Kasarmi ja sen ympäristö
Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kaartin kasarmi rakennettiin 1819–1825 Suomen kaartin käyttöön. Se vaurioitui pahasti toisessa maailmansodassa. Päärakennus entistettiin 1956. Arkkitehti Viljo Revellin ja Heikki Castrénin suunnittelemat virasto-osat valmistuivat 1961–65. Nykyään rakennuksissa toimii puolustusministeriö.
Kierroksella kuullaan Kasarmintorin alueen historiasta. Ennen kierrosta lyhyt johdatus alueen historiaan museolla.
kuva: Veikko Maarela
Helsingin yliopiston Athena-talo ja entinen ”anatominen teatteri”
1920 –luvulla veljekset Toivo ja Jussi Paatela voittivat lääketieteen opetuksen uusista tiloista järjestetyn arkkitehtuurikilpailun Helsingin Kruunuhaassa. Tilaan rakennettiin mm. anatomian teatteri, jossa opiskelijat seurasivat ruumiinavauksia ja muita tutkimuksia. Rakennuksen koristemaalaukset teki Bruno Tukkanen ja aulan kipsirelieffit Gunnar Finne. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1928 ja lääketieteen opetus jatkui siellä aina vuoteen 2001.
Vuonna 2010 rakennus peruskorjattiin käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen tiloiksi. Peruskorjauksen yhteydessä palautettiin rakennuksen alkuperäinen väritys sekä kunnostettiin säilyneet alkuperäiset kalusteet ja koristemaalaukset. Kierroksella kuullaan tilojen historiasta ja kunnostustöistä.
Kuva: Sundström, Helsingin kaupunginmuseo
| ETUSIVULLE | TORSTAI | PERJANTAI | LAUANTAI | SUNNUNTAI | MUUTA OHJELMAA |