|
|
|
Temppeliaukion kirkko
Temppeliaukion kirkko Töölössä on yksi koko Suomen erikoisimmista ja rakastetuimmista arkkitehtuurinähtävyyksistä. Kirkon suunnittelusta järjestettiin yhteensä kolme arkkitehtuurikilpailua, jonka viimein voittivat arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen. Heidän ehdotuksessaan aukion kallioluonne on säilytetty tekemällä kirkko itse kalliosta: sali on upotettu kallion keskiosaan ja seurakuntatilat sijoitettu kumpareen reunoille sen muotoa säestämään. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1969. Kierroksella arkkitehti Timo Suomalainen ja ylivahtimestari Veikko Laitinen kertovat kirkon arkkitehtuurista, suunnittelusta ja historiasta. |
![]() Kuva: Arttu Suomalainen |
|
Alvar Aallon ateljee
”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa toimistossa. Oli siis välttämätöntä rakentaa erikoinen ateljeeritalo” perusteli Alvar Aalto uuden toimistorakennuksensa muotoa 1955. Ateljee kuuluu Aallon 50-luvun rakennusten parhaimmistoon. Rakennuksen muurimainen massa kätkee sisäpihaansa amfiteatterimaisen puutarhan. Sen liuskekiviaskelmilla toimiston väki saattoi istuskella, kuunnella esitelmiä tai katsella valkoiseen muuriin heijastettuja diaesityksiä. Toisessa kerroksessa on kapearunkoinen piirustussali jossa luonnonvalo kiertää kauniisti korkeiden ikkunanauhojen kautta. Sisäpihan korkean muurin takaa löytyy ”Taverna” eli henkilökunnan ruokasali. Alvar Aalto johti arkkitehtitoimistoaan kuolemaansa, vuoteen 1976, saakka. Tämän jälkeen toimisto jatkoi arkkitehti Elissa Aallon johdolla vuoteen 1994 saakka. |
![]() Kuva: Rauno Träskelin, Alvar Aalto -museo |
|
TEKSTIVIESTIARVONTA 23.8.-26.8.
Alvar Aallon koti
Tervetuloa tutustumaan Alvar Aallon kotiin ja elämään! Vuonna 1935 Aino ja Alvar Aalto hankkivat tontin Munkkiniemestä lähes luonnonvaraisesta ympäristöstä ja alkoivat suunnitella itselleen kotia. Talossa on jo nähtävissä viitteitä uudesta Aallosta, romanttisesta funktionalistista. Riihitien talo ennakoi paria vuotta nuorempaa Villa Maireaa, ylellistä residenssiä, jossa Aallon luovuus pääsi puhkeamaan täyteen kukoistukseensa. Mutta toisin kuin Villa Mairea, on Riihitien talo arkkitehtipariskunnan itselleen suunnittelema kodikas ja intiimi työskentely- ja asuinrakennus, jossa on käytetty yksinkertaisia ja pelkistettyjä materiaaleja ja josta huokuu kodin lämpö ja tunnelma. Oman kodin suunnittelussa molempien arkkitehtipuolisoiden osuus oli tärkeä. Alvar vastasi pääosin itse rakennuksen suunnittelusta ja Aino sisustuksesta. |
![]() Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -museo |
|
Kiinan suurlähetystö
Kiinalla on ollut suurlähetystö Suomessa vuodesta 1950 lähtien, ja lähetystö on aina toiminut Kulosaaressa Vanhan kelkkamäen tiellä. Kiinan suurlähetystö Kulosaaressa sijaitsee kahdessa, hyvin erilaisessa rakennuksessa. Idyllisessä, vuonna 1917 venäläisen tohtorin rakennuttamassa kolmikerroksissa villassa ovat suurlähettilään toimisto, sekä lehdistön ja poltiikan osastot. Uudemmissa tiloissa taas toimii viisumi-, kulttuuriosasti sekä toimistotilat ja vastaanottohalli. Kierroksella kuullaan lähetystön toiminnasta ja historiasta. |
![]() Kiinan suurlähetystö |
Pauligin Paahtimo
Pauligin kahvinpaahtimo Vuosaaressa paahtaa kahvia runsaat 40 miljoonaa kiloa eli yli sata miljoonaa kahvipakettia vuodessa, yhdessä paahtimessa kahvia paahtuu 5000 kiloa tunnissa. Neljä robottia pakkaa kahvia 130 paketin minuuttivauhdilla. Uusi paahtimo on yksi viimeiaikojen suurimpia yksityisen teollisuuden tehdashankkeita Helsingissä. Uudessa paahtimossa sijaitsevat mm. toimisto-, tuotanto-, tuotekehtitystilat. Tilojen avoin lomittuminen edistää henkilökunnan keskinäistä samanarvoisuutta ja kommunikointia, lasiseinäinen vierailijakäytävä yhdistää tuotantotilat toimisto-osaan. Rakennuksen ruosteenvärinen CORTEN -teräspinta tummuu vähitellen auringonvalon vaikutuksesta paahdetun kahvin väriseksi. Korkea raakakahvisiilosto on koko satama-alueen maamerkki. |
![]() Kuva: Jussi Tiainen |
|
TEKSTIVIESTIARVONTA 18.8.-22.8.
Maanalainen Helsinki:
Millainen on maanalainen Helsinki? Mitä siellä tapahtuu, millaisia reittejä ja verkostoja kaupungin alla kulkee? OpenHouseHelsinki, HSY vesi ja Vartti-lehti järjestävät harvinaislaatuisen mahdollisuuden päästä kurkistamaan maanalaiseen Helsinkiin. Osallistu arvontaan ja voita ystäväsi kanssa sukellus Helsingin viemäreihin! Pääkaupunkiseudulla risteilee yhteensä 7 138 kilometriä vesijohto- ja viemäriverkostoa, josta viemäreitä on 2 588 kilometriä. HSY Veden viemärisukeltajat vievät kuusi onnekasta ainutlaatuiselle ja varmasti eksoottiselle matkalle Helsingin viemäreihin. Ensin pukeudutaan suojapukuihin, jonka jälkeen laskeudutaan viemärikuilusta kohti näkymätöntä Helsinkiä. Vettä viemäreissä on noin polveen saakka. |
![]() Viemärisukeltajat Janne Moisio (vas.) ja Timo Kurppa. Kuva: Mika Ranta |
|
Viron suurlähetystö
Viron viehättävä, funkkistyylinen lähetystörakennus sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa. Lähetystön vaiheet ja historia seuraavat tiivisti Viron historiaa, se on Viron ensimmäinen lähetystökäyttöön rakentama talo. Viro osti tontin jo vuonna 1919 – ja oli ensimmäinen maa, joka osti lähetystöä varten tontin Kaivopuistosta. Tontilla oli silloin 3 vanhaa puurakennusta, joista suurimmassa toimi lähetystö. 1930-luvun alussa hyvin huonossa kunnossa olevat puurakennukset purettiin ja puolet tontista myytiin, jotta saataisiin varoja uutta lähetystötaloa varten. Uuden rakennuksen suunnittelija oli virolainen arkkitehti, Konstantin Bölau, joka tunnetaan myös yhtenä Viron 20-luvun asuntouudistuksen käynnistäneistä funktionalisteistä. Neuvostovallan aikana lähetystörakennus siirtyi Neuvostoliitolta Suomelle ja sittemmin Bulgarialle, mutta palautettiin Virolle vuonna 1994. Kierroksella kuullaan rakennuksen ja Viron historiasta ja arkkitehtuurista. |
![]() Viron suurlähetystö |
Viikin HOAS
Nyt kelpaa opiskelijoidenkin asua! Playa arkkitehtien tyylikkäät, uudet opiskelija-asunnot ovat nousseet Viikin tiedepuistoon. Taloja valmistui neljä ja jokaisessa on huoneistoja hieman alle 30. Asuntoja on niin perheille, kaveruksille kuin yksin asuvillekin. Persoonallinen tilanjako ja uudenlaiset ratkaisut takaavat valoisat ja avarat näkymät kaikista asunnoista. Kortteli sijoittuu Viikin kaupunkirakenteen reunalle avoimeen peltomaisemaan ja muodostaa tärkeän maamerkin Viikkiin saavuttaessa. Suunnitelmassa on pidetty erittäin tärkeänä selkeän yhtenäisen ja tunnistettavan ilmeen luomista kampusalueelle. Rakennuksien ja niihin liittyvän muurin polveilu pehmentää korttelin ja peltomaiseman rajaa. |
![]() Kuva: Tuomas Uusheimo |
Svenska social- och kommunalhögskolan
Kermanvalkoisista, käsin lyödyistä Ylivieskan tiilitehtaan tiilistä muurattu Svenska social- och kommunalhögskolan on suunniteltu rakennusta ympäröivää, kulttuurihistoriallisesti merkittävää Kruunuhaan aluetta ajatellen. Akateemikko Juha Leiviskä on halunnut on halunnut luoda rakennuksesta erillisten puistomaisessa ympäristössä sijaitsevien paviljonkien kokonaisuuden, joka saa miljöön elämään ja hengittämään. Suunnittelun lähtökohtina on arvokkaan ympäristön lisäksi ollut myös avoimuus ja sosiaalisuus. Social- och kommunalhögskolanin uudet toimitilat avautuivat vuonna 2009. Juha Leiviskä sai samana vuonna Helsingin rakennuslautakunnalta Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon. |
![]() Kuva: Arno de la Chapelle |
OpenHouseHelsinki Goes Dancing:
Arki muuttuu tanssiksi, tila liikkeeksi kun tanssija-koreografit Anu Rajala ja Jaakko Simola tutkivat arkkitehti Juha Leiviskän kiitetyn Svenska Social- och kommunalhögskolanin tiloja liikkeen ja tanssin kautta. "Helsinki liikkeessä" kartoittaa kaupunkitiloja tanssin keinoin ja perustuu koreografian, liikkeen ja paikkojen vuorovaikutusta tutkineeseen ja edelleen jatkuvaan tanssitaiteen projektiin. Vuonna 2008 koreografit Anu Rajala, Jaakko Simola ja Jenni Koistinen sekä elokuvataiteilija Sanni Priha aloittivat projektin, jossa he lähestyivät liikkeen, havainnoinnin, videokuvaamisen ja kirjoittamisen keinoin helsinkiläisiä kaupunkitiloja ja tutkivat niitä oman arkensa rinnalla. Valitut paikat olivat erityisesti liikkeeseen kutsuvia tai muuttuvia, sijaitsivat erilaisilla raja-alueilla ja edustivat kaupungin moninaisuutta. Esityksessä myös yleisö saa halutessaan osallistua liikkumiseen. Lisätiedot: Helsinki liikkeessä www.hkiliikkeessa.blogspot.com |
![]() Helsinki liikkeessä |
| Etusivulle | Torstai 2.9. | Perjantai 3.9. | Lauantai 4.9. | Näyttelyt | Luennot | Työpajat |